Töissä niin kuin muutkin: kehitysvammaisten työllistymisestä

Helsingin Sanomat (19.3) käsittelee artikkelissa "Parasta on oma raha" osatyökykyisiä. Esimerkiksi kehitysvammaisten työllistyminen on vaikeaa. Toisaalta tiedetään, että kehitysvammaisia voisi olla "oikeissa" töissä moninkertaisesti enemmän kuin nykyisin on. Kehitysvammaliiton mukaan työllistyneitä on noin 500. Helppoa työllistyminen ei ole.

Työllisyystilanne on nyt muutenkin huono, eivätkä työnantajat halua sitoutua työntekijään, joka vaatii tavallista enemmän perehdyttämistä. ”Samoista työpaikoista kamppailevat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, ja jopa korkeasti koulutetut ihmiset. Vaatimukset ovat hillittömät. Haetaan moniosaajia, sosiaalisia ihmisiä.”

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen mukaan vammaisilla on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se ei vielä toteudu. Työkeskustyöskentely tai avotyötoiminta eivät ole palkkatyötä. Kehitysvammaiset harjoittelevat työkeskuksissa työelämätaitoja, mutta palkkatyö antaa palkan ja kontakteja "tavallisten" ihmisten kanssa. Artikkelissa tulee esille työvalmentajien merkitys työllistymisessä.

Työvalmentajat auttavat paitsi työpaikan tai sopivan työntekijän löytämisessä myös työssä alkuun pääsemisessä. Asiakkaat ovat esimerkiksi kehitysvammaisia. - -Kehitysvammaisten työllistymisen esteenä on, ettei työnantajilla ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä osatyökykyisen henkilön voisi palkata. Mahdollisuus työvalmentajan apuunkaan ei ole kovin tunnettua.

HS-artikkelissa kuvataan hyvin, miten työvalmentaja on sekä kehitysvammaisen työntekijän että työnantajan tukena. Juttuun haastatellut työvalmentaja, työntekijä ja työnantaja selvästi puhaltavat yhteen hiileen. Harjoittelu ja  rohkaisu oli työn alussa tärkeintä, nykyisin työvalmentaja käy enää kerran kuussa kyselemässä, miten työ kaupassa sujuu. Kaupassa on myös nimetty yksi työkaveri tukihenkilöksi. 

Artikkelin perusteella työllistymisen esteenä on työnantajien tietämättömyys ja työvalmentajien vähyys, jotta kehitysvammaiset työllistyisivät nykyistä enemmän. 

Helsingissä työvalmentajia on 13. Lähes kaikilla heidän asiakkaillaan on oppimisvaikeuksia. He ovat useimmiten käyneet peruskoulun mukautetusti ja suorittaneet erityisammattitutkinnon. He työllistyvät lähinnä kaupan alalle, siivoamaan, toimistotöihin tai kiinteistöhuoltoon.