Robotiikka ja pelillisyys oppimisen tukena

Johanna Hemminki Stadin osaamiskeskuksesta on kehittänyt suomi toisena kielenä -opetusta uuden teknologian avulla. Hän myös opiskelee tietotekniikkaa, tutkimuskohteena on robotin lähestyttävyys toisen kielen oppimisen oppimistilanteissa (community language learning).

Johanna tekee eurooppalaisittain pioneerityötä toisen kielen opetuksesta robotiikan keinoin. Hän oli juuri Wienissä kollegansa Anne Erkinheimo-Kyllösen kanssa alan konferenssissa esittelemässä robotin käyttöä S2-opetuksessa (A Humanoid Robot as a Language Tutor).

Tapaaminen Naomin kanssa

Johanna esitteli minulle ohjelmoitavan humanoidirobotti Naomin. Näin myös videolta Naomin työskentelyä opiskelijoiden kanssa.

Viime aikoina Johanna on käyttänyt robotiikkaa suomen kielen alkeiden opettamisessa. Naomi-robottiin Johanna on ohjelmoinut esimerkiksi sanaston harjoitteluun sopivia toimintoja. Tämä menetelmä soveltaa kielen oppimiseen kehiteltyä Toisto-metodia.

Johanna näyttää Naomille kuvaa sideharsosta. Johanna sanoo sanan ja Naomi toistaa.

- Olen testannut hoivapajan opiskelijoilla, miten robottiopetus tukee opiskelijan autonomiaa ja itsenäistä oppimista. Esimerkiksi litteroin opiskelijoiden naurujaksoja videopätkiltä, ja havaitsin, että robottijaksoissa oli enemmän naurua. Robotti vaikuttaa osittain lähestyttävämmältä kuin ihmisopettaja, esimerkiksi koskeminen on helpompaa. Eikä toistomenetelmässä robotti välitä jatkuvista toistoista, joihin ihminen voi turhautua. Lisäksi opettaja voi tuoda tilanteeseen ylimääräistä kieliainesta, robotti ei.

Naomin puheen painotukset olivat joskus hieman epäselviä, mutta yllättävän selkeää sen puhe on. Naomiin pitää olla katsekontaktissa, muuten se ei reagoi hyvin, eli ei ”kuule”. Naomi puhuu ja vastaa sen perusteella, mitä Johanna on siihen ohjelmoinut:

-      Kaikki sen ohjelmoinnissa pitää kirjoittaa. Robotissa on mikrofoni, kamerat ja sensorit koko kehon tuntoaistimuksiin. Naomi siis reagoi ärsykkeisiin. Se osaa tunnistaa kuvia ja toistaa. Tarkoituksena on, että Naomi toimii opettajan puheohjauksella. 

Naomi reagoi kosketukseen.

Naomia on kokeiltu osaamiskeskuksessa sanastoharjoitusten lisäksi kuntouttavien opintojen ryhmissä tunnetaitojen opettamiseen ja unettomuuden itsehoitoon. Johanna kertoo:

-        Naomi feikkaa tunteita, kuten iloinen ja surullinen. Se tunnistaa ilmeitä, mutta se on vielä kehittelyn alla, miten se reagoi opiskelijoiden tunteisiin.

Tällä hetkellä Johannan haasteena on saada Naomi tekemään Wikipedia-hakuja puheohjauksen perusteella.

Pelillisyyttä ja muuta

Kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opetuksessa Johanna on käyttänyt monipuolisesti pelillisyyttä. Hän on suunnitellut peliympäristön, johon opiskelijat rakentavat omaa kaupunkia ja toimivat siellä roolihahmoina (työnimenä Koto Game, nykyisin Talkoot). Pelin grafiikkaparannukset ovat kehitteillä. Tietokonepeliin Johanna on opetuksessa yhdistänyt roolipelaamista myös livenä, opintokäyntejä, kotisivujen tekemistä jne. Näin hän on opettanut suomen kielen opiskelijoille uutta kieltä elämyksellisesti ja toiminnallisesti.

Johanna on osaamiskeskuksessa mukana osaamiskartoituksissa. Voi sanoa, että siinäkin on pelillisyys läsnä, sillä kartoituksiin on kehitetty lautapelityyppinen konkretisointi asiakkaan osaamisen ja osaamistarpeiden selvittämiseen. Johanna käyttää työssään myös monia sovelluksia, esimerkiksi puhelinaplikaatio Tulka (asiointitulkki videoyhteydessä) on työssä ehdoton.

Haja-ajatukseni

Robotiikka vaikuttaa toimivan hyvin opetuksen osana. Se voi virkistää, motivoida ja tukea oppimista toiston keinoin. Ihmistä robotti vielä tarvitsee, sillä ilman ihmisen ohjelmointityötä ei robotti toimi – vielä.

Linkitän tähän kaksi videoklippiä kohtaamisestani Naomin kanssa. Ensimmäisessä Naomi tottelee hienosti Johannaa. Toisesta esimerkikstä huomaa, etten oikein osaa kommunikoida sen kanssa. 

Ennen Naomiin tutustumista kohtasin hyljerobotin, jota käytetään hoivatyössä. Kuuttiin on nauhoitettu grönlantilaisen kuutin ääntelyä, ja robottihylje reagoi kosketukseen katseella ja ääntelyllä. Hylje viehätti kovasti meitä opettajia. Voin vain kuvitella, miten se vaikuttaa erityisryhmiin: rahoittaa, tuottaa mielihyvää ja tarjoaa tärkeän kosketuksen tunteen.

P. S. YouTubessa on paljon videoita siitä, miten robotteja käytetään autististen lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa: esimerkiksi Nao-robotti näin ja toisen sukupolven Milo-robotti näin.