Positiivisen pedagogiikan herättämänä

Oppimisen tuen kehittämispäivä Stadin ammattiopistossa 8.12.2016

Kehittämisaamupäivä alkoi Lotta Uusitalo-Malmivaaran (Helsingin yliopisto) alustuksella Nappaa hyvänteossa, positiivisen pedagogiikan tulokulma.

"Diagnosoi hyvää ja varaudu parhaimpaan" -mottonaan tutkija purki huolilähtöistä lähestymistapaa tietoiseksi vahvuuksien tunnistamiseksi. Tärkeää on kehittää myös ei-kognitiivisia taitoja (luonteentaitoja), ei vain interventioita oppimisongelmien tukemiseksi. Motivaatio ja periksiantamattomuus ovat esimerkiksi pärjäämistaitoja. "Luonteenvahvuudet ovat ruori."

Luonteenvahduudet ovat positiivisen pedagogiikan kulmakiviä, perustuvat aristotelisiiin hyveisiin (26), mm. luovuus, uteliasuus, rohkeus, sisukkuus, avomielisyys jne. Näihin on validioituja testauksia (viacharacter.com). Esimerkiksi kansainvälisten tutkimusten mukaan itsekuri (itsesäätelytaito) päihittää älykkyyden.

Luonteenvahvuuksien opettaminen ja tunnistaminen tulisi olla osa koulunkäyntiä. Uusitalo-Malmivaara on kollegansa kanssa kehittänyt "vahvuusvaris"-materiaalia. Esimerkiksi variskortit on suunniteltu avuksi tunnistamaan vahvuuksia, niitä käytetään varhaiskasvatuksesta työpaikkarekrytointeihin.

Uusitalo-Malmivaara antoi esimerkkejä siitä, miten HOJKSin etulehdessä on hojksilaisen kuva ja sen ympärillä hänen vahvuutensa ja konkreettiset esimerkit luonteenvahvuuksista. Lisäksi tutkija puhui vahvuuksien CVstä, joka on dokumentaatio hyvistä hetkistä ja osaamisesta. CV:tä voitaisiin koota varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun.

Noin kolmannes peruskoululaisista saa jotain oppimisen tukea (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Tutkija on sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea. Tuo tuntuu ammatillisen koulutuksen kannalta sekä mahdolliselta että askarruttavalta, sillä koko ajan on mielessä se, että tulee tukea ja kannustaa siihen, että opiskelija pärjää tulevassa työssä. Yhä tärkeämpää on miettiä, mitä ovat ammatilliset ydintaidot ja miten ohjata ydintaitoja työtaitoihin tähdäten.

Alustus pisti muutenkin miettimään erityisen tuen suunnitelmia suhteessa oppijan vahvuuksiin. HOJKSiin kirjataan kyllä opiskelijan vahvuudet, mutta kuinka paljon niitä todellisuudessa hyödynnetään opiskelussa, opiskelujärjestelyissä ja suoritustavoissa. Veikkaa, että kehittämisen varaa siinä kovasti on. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen pohjaideaanhan vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluvat elimellisesti, mutta silti epäilen, ette erityisen tuen suunnittelussa ei tarpeeksi tätä oteta huomioon.

Tutkija korosti positiivisten emootioiden merkitystä oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle psyykkis-fyysis-sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskelijan kohtaaminen hyväksyvästi, ilahtuneesti ja turvallisesti on kaiken pohja. Niin on - kaikkien kohtaamisessa. Kun erityisopettajan työ siirtyy konsultatiiviseen sujntaan, erityisopettajalta edellytetään lähestyttävyyttä, ammatillista kollegiaalisuutta ja erittäin edistyneitä yhteistyötaitoja.

Oppimisvaikeus pysyy ja vaikuttaa

Niilo Mäki instituutti on julkaissut Oppimisvaikeuksien pysyvyys -hankkeen raportin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1) lapsuuden oppimisvaikeuksien yhteyksiä myöhempään koulutukseen, työllistymiseen ja tukimuotojen määrään Tilastokeskuksen ja Kelan rekisteritietojen valossa, 2) lapsena todetun lukivaikeuden pysyvyyttä sekä 3) oppimisvaikeustaustaisten henkilöiden lapsuusaikaisia oppimisvaikeuksiin mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä, elämäntapahtumia ja henkilökohtaisia ominaisuuksia ja niiden yhteyttä oppimisvaikeuksien ilmentymään ja elämäntilanteeseen aikuisuudessa.

Raportissa kerrotaan alustavia tuloksia. Oppimisvaikeustaustaisten koulutus on matalampi ja he ovat useammin ja pidempään työttöminä verrattuna verrokkeihin. Lähes kolmasosalla ei ole peruskoulunjälkeistä tutkintoa, mitä yleensä pidetään syrjäytymisriskinä. Puolet koki lukivaikeuden haittaavan jonkin verran tai paljon työtä tai kouluttautumista.

Osalla aikuisista lukivaikeus oli lieventynyt, osalla (40 %) ei, ja jälkimmäinen ryhmä koki psyykkisen hyvinvoinnin huonommaksi kuin heillä, joiden lukivaikeus oli lieventynyt. Matematiikan oppimisvaikeudet ja päällekkäisten vaikutusten merkitystä ei ole tarpeeksi tutkittu, mutta näyttää siltä, että matematiikan vaikeudet vaikuttavat työttömyysalttiuteen. Vanhempien koulutustaso selittää pitkäaikaistyöttömyyttä, vapaasti ilmaistuna ongelmien periytyvyyttä.

Raportti osoittaa, että oppimisvaikeudet vaikuttavat merkittävästi aikuisuudessa. Tutkijat myös näkevät lukujen takana olevan jotain positiivista.

"Kaiken kaikkiaan saadut tulokset osoittavat, että vaikka oppimisvaikeus onkin riski sekä matalaan koulutustasoon että työttömyyteen, suurin osa oppimisvaikeustaustaisista näyttäisi jatkavan opintojaan peruskoulun jälkeen ja työllistyvän. Jatkossa onkin syytä selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä tähän myönteiseen kehityskulkuun."

Pidän oleellisen tärkeänä sitä, että tutkimustieto myöteisestä kehityskulusta jalkautuu kasvattajien ja opettajien työhön. Vanhempien koulutustausta näyttää olevan suojaava seikka,  mutta tärkeää on saada esimerkkejä, mitkä asiat toimintatavoissa eri kouluasteilla tukevat ja edistävät myönteistä kehitystä.

Hahmotan hahmottamista

Hahmottamisen vaikeudet

Sain tapaamispyynnön ryhmänohjaajalta, jonka ryhmässä on kaksi aikuisopiskelijaa, joiden hahmottamisen vaikeudesta opettaja on huolissaan. Opiskelijat olivat myös yhteydessä minuun ja tapasin heidät eilen erikseen, jotta oli mahdollista pohjustaa yksilöllisiä  suunnitelmia.

Ala on minulle vieras, joten etukäteen perehdyin tutkinnon perusteisiin, jotta tiedän, mitä hahmottamiseen liittyviä asioita on ammattitaitovaatimuksissa. Varustauduin pienin tehtävin, joiden perusteella hain tuntumaa hahmottamisen vaikeuksiin sen lisäksi, mikä on opiskelijoiden ja opettajan kokemus. Lisäksi selvitin vielä keskeisiä asioita hahmottamisvaikeuksista.

Tapaamillani opiskelijoilla oli moninaisia vaikeuksia ja monia diagnooseja, joista hahmottamisen ja toiminnan ohjauksen ongelmat olivat vain pieni osa oppimisen problematiikkaa. Kummallakin oli myös monenlaisia hoitotahoja. Erilaisten tehtävien tai testien teko ei tuntunut oleelliselta, sillä keskustelun kautta asioiden läpikäyminen tuntui olevan heille oleellista - ja siten sain heihin hyvän kontaktin. 

Seuraava askel on erityisen tuen suunnittelu, joka käynnistyi siinä samassa. Jo on tapaaminen ryhmänohjaajan kanssa sovittu ja ratas päässäni raksuttaa, minkälainen ohjaus ja järjestelyt tukisivat etenemistä parhaiten. Siinä tulemme törmäämään pahankaikuiseen sanaan "resurssit". Kun eettisiä kysymyksiä mietin, turhan usein tuntuu jäykät rakenteet ja opettajien työtunnit sanelevan erityisen tuen toimintatavat.

Vaikka opiskelijatapaamiset veivät ennakointini pöpelikköön, se oli juuri oikein! Juuri sitä on tilanteenmukainen opiskelijalähtöisyys. Siitä huolimatta lisään tähän koontini hahmottamisvaikeuksista.

 Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet

Näkötiedon käsittelyyn tarvitaan aivoja enemmän kuin muun aistitiedon käsittelyyn. Esimerkiksi kuvaa prosessoivat aivojen kummatkin puoliskot nopeasti ja samanaikaisesti. Jos osatoiminnoissa on häiriöitä, hahmottaminen vaikeutuu. 

Hahmottaminen ei ole vain visuaalista prosessointia vaan siihen liittyy aiemman tiedon aktivointi, eli säilömuistin avulla aistimukset saavat merkityksiä. Näkötietojen prosessointi on siten monimutkaista ja siksi hahmottamisen vaikeudet voivat vaikuttaa yksilön oppimiseen monin tavoin. Tutkija Heli Isomäki ilmaisee monimutkaisen kokonaisuuden valaisevasti: "Aikaisemmalla tiedolla on valtava merkitys hahmottamisen kannalta. Näemme sen, mitä ymmärrämme, on enemmänkin totta kuin se, että ymmärtäisimme sen mitä näemme. Näin ollen voidaan myös sanoa, että kaikki ihmiset näkevät asiat hieman eri tavoin, koska kenelläkään ihmisellä ei ole täysin samanlaista säilömuistia."

Hahmottamisen vaikeuksiin kytkeytyy monia piirteitä, esimerkiksi vaikeuksia hahmottaa asioita, esineitä, kokonaisuuksia, tekstejä, ohjeita, paikkoja, toimintatapoja, etäisyyksiä, nopeutta, symboleja ja laitteiden toimintamekanismeja. Visuaalis-motorisiin vaikeuksiin kytkeytyy liikkumisen kömpelyys. Lisäksi mukana voi olla sosiaalista kömpelyyttä eli vaikuksia hahmottaa toimintatapoja ja sosiaalisia tilanteita.

Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet voivat vaikuttaa taitoihin, joita tarvitaan itsenäiseen elämiseen. Esimerkiksi vaikeudet voivat vaikeutta kellon ja rahan hallintaa, taulukoiden ja graafisten kuvausten ymmärtämistä ja kartan avulla reittien hahmottamista. Henkilö voi ihmetellä huolimattomuusvirheitä, etsimisen ja löytämisen vaikeuksia, opetuksen ja ohjeiden seuraamisen hankaluuksia, kädentaitojen vaikeuksina, eksymistaipumuksina

Visuaalisen hahmottamisen vaikeuksista toimintakykyyn tutkijat ovat eri mieltä, mutta voidaan sanoa, että aikuisilla nämä ongelmat vaikuttavat elämään lukivaikeutta laajemmin. Keskeinen jako on 1) visuaalisen tarkkaavuuden vaikeus ja 2) avaruudellisen hahmottamisen vaikeus, ja ne vaikuttavat toimintakykyyn eri tavoin.

1. Visuaalisen tarkkaavuuden vaikeus hankaloittaa havaintojen tarkkuutta. Mitä monimutkaisempi on ympäristö, sitä enemmän on erottaa yksityiskohtia. Esimerkiksi liikenteessä tämä vaikeus haittaa paljon.
2. Avaruudellisen hahmottamisen vaikeus vaikeuttavat koon, etäisyyden, muodon, suunnan arviointia tai tuottamista. Tällöin mallista piirtäminen tai kartan mukaan kulkeminen vaikeutuu.
3. NLD (non-verbal learning disability) eli ei-kielelliset oppimisvaikeudet on oireyhtymä, jossa kielellinen tiedonkäsittely on normaali mutta visuaalisessa tiedonkäsittelyssä on suuria vaikeuksia. Usein siihen liittyy sosiaalisen toiminnan vaikeudet, joten oireyhtymä vaikuttaa käyttäytymiseen ja oppimiseen. Erityisesti ongelmia voi sosiaalisten tilanteiden lisäksi olla matematiikan oppimisessa.

Hahmotusvaikeuksissa harjaantuminen voi helpottaa hankaluuksia, mutta vaikeimmissa hahmottamisen häiriöissä ongelmat jatkuvat aikuisiässä.

Selviytymiskeinoja

Sisäisillä keinoilla pyritään vaikuttamaan henkilön toimintakykyyn ja toimintatapaan. Harjoituksilla harjaannutetaan aivoja ja kehitetään aivotoimintoja. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi avaruudellista hahmottamista tukevia rakentelutehtäviä. Metataitoja ovat esimerkiksi oman työn tarkastaminen: henkilö tekee tietoisesti tarkastuksia strukturoidusti, jotta oppii huomaamaan työn vaiheet ja niihin liittyvät yksityiskohdat. Erilaisten strategioiden harjoittelu on silloin oleellista, jotta visuaalissa tehtävissä voi systemaattisesti toimia näiden strategioiden mukaan.

Sisäisten keinojen lisäksi tulee käyttää tukena ulkoisia keinoja. Ulkoisilla keinoilla muutetaan toimintaympäristöä siten, että se helpottaa selviytymistä.

Lähteet

Hahmottaminen. 2016. http://www.lukiksero.net/pdf/heli-isomaki-ksero-22-11-2011.pdf. Luettu 16.11.2016.

Isomäki, H. 20.5.2016. Ymmärrämmekö näkemäämme? – visuaalisen hahmottamisen häiriöt. www.oppimisvaikeus.fi/teemat/hahmottaminen/artikkeli. Luettu 16.11.2016

Isomäki, H. Kun hahmottaminen ja keskittyminen on vaikeaa ja käytös häiriöksi, mikä avuksi. http://www.lukiksero.net/pdf/heli-isomaki-ksero-22-11-2011.pdf. Luettu 16.11.2016.

P.S. Visuaalisten hahmotusvaikeuksian kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä (VENNY) on menetelmä, jolla tunnistetaan ja kuntoutetaan etenkin jo koulunaloitusvaiheessa, jotta vaikeuksia voidaan ehkäistä. http://www.venny.fi/index.html

Verkostoa päin

Tein esimiehelleni aloitteen, että aikuisopistoomme tulisi perustaa erityisen tuen verkosto. Aloitus oli tänään. Koolle kutsuttiin koulutuspäälliköt ja opettajia, jotka tekevät ohjaustyötä tai toimivat oppimisen tukena. Erityisen tuen rinnalla ja sen kanssa yhdessä on mielekästä käsitellä ja kehittää toimintoja, jotka liittyvät suomen kielen oppimisen tukeen sekä opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin.

Kehittämisaamupäivässä pohjustin aihetta olemassa olevien aineistojen avulla (oppimisen tuen suunnitelma sekä HOJKS-prosessin aukipurku). Aiheen käsittelyn ja keskustelujen jälkeen saatiin sovittua, että oppilaitoksessa yksi koulutuspäällikkö saa muilta koulutuspäälliköiltä tiedot opettajia koulutustaustasta ohjaus ja tukitoimien kannalta (ammatilliset erityisopettaja-, erityisopettaja-, opo-koulutetut).

Kevätlukukaudella käynnistetään erityisen tuen tiimi (erityisen tuen ja ohjauksen verkosto), jonka tehtävänä on jalkauttaa hyviä käytäntöjä. Mukana on ydinjoukko opettajia, jotka eri aloilla toimivat erityisen tuen ohjauksen parissa. Kevätlukukaudelle sovittiin jo kaksi kehittämispäivää.

Lisäksi käynnistetään erityisen tuen ja ohjauksen kehittämisryhmä, jonka tarkoituksena on miettiä erityisen tuen toimintojen kehittämisen tavoitteet, koota käytäntöjä, kartoittaa yhteisiä toimintatapoja, ideoida toimintaa tukevia toimintoja. Tärkeää on selvittää, minkätyyppiset erityisen tuen toimintatavat ovat eri alojen ja resurssien suhteen mahdollisia.

Tuntui siltä, että asiat nytkähtivät eteenpäin. Koen, että verkostoitumisen ja erityisentuen eteenpäin vieminen on osa perustyötäni. Jatkan aktiivista mukana oloa kehittämisryhmässä ja verkostossa. Esimerkiksi jatkan ammattiopiston (tutkintoon johtava koulutus) erityisen tuen kehittämisryhmässä, jotta tiedän, mikä on ajankohtaista ja mitä on käynnissä nuorisopuolella. Kuulolla olo on oleellista ennakointia tulevan reformin ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdistymisenkin vuoksi.

Ei jäänyt verkostoitumiskoulutus paperiksi, vaan pistin toimeksi ja tein aloitteen oman työpaikan verkoston synnyttämiseksi.

Telmassa 11.11.2016

Vierailu Telma-ryhmässä oli mielenkiintoinen ja avartava. Olen lähihoitajien opettajana käynyt monenlaisissa kehitysvammayksiköissä, mutta Telma-koulutuksesta tiesin jotakin vain lukemani perusteella.

Ryhmässä oli tänään 11 opiskelijaa, joilla kahdeksalla oli avustaja. Sen lisäksi ryhmässä on ohjaaja, ja tänään mukana oli myös fysioterapeutti. Opettaja piti ohjia käsissään ryhmässä, jossa jokaisella oppijalla on monia haasteita.

Viikko- ja päiväohjelma oli strukturoitu, joskin joustavuus on oltava, sillä muutoksia on monesta syystä. Toiminta oli opiskelijalähtöistä, ja kiinnitin siihen huomiota, miten jokainen oppija sai halutessaan ilmaista itsensä rauhassa loppuun, oli ilmaisu sitten puhetta, kuvia tai "kyllä"/"ei"-lappu.

Lukujärjestys luokan ovipielessä

Toiminnallisen matematiikan opetuskokonaisuus oli todella kiinnostava. Tuntisuunnitelman opiskelijat saivat kuvin tuetusti. Tehtäviä voitiin tehdä omassa tahdissa ja soveltaa. Mittayksiköitä harjoiteltiin tekemällä, esimerkiksi itse hyppäämällä ja hyppy mittaamalla.

Minulla oli ilo olla osa kahden nuoren miehen ryhmää. He ottivat minut luontevasti vastaan. Yhdessä hypimme ja mittasimme, arvioimme metrin mittaa, kellotimme päiväohjelman ja arvioimme kauppakassin sisällön hintoja.

Hienosti opetus tuki oppijoiden yksilöllisiä vahvuuksia, mutta tavoitteellisesti tuki oppijoiden kasvua aikuisuuteen. Ihailin opettajan lämpöä, selkeää tavoitteellisuutta, ohjaaja-avustaja-oppija-hallintaa ja pelisilmää tilanteiden muuttuessa.

Eettinen pohdintani liittyy etenkin työelämävalmiuksiin tähtäämiseen silloin, kun arjessa pärjäämisessä on merkittäviä vaikeuksia. Telma-toiminta on kaikkiaan kannatettavaa, näen sen etenkin kuntouttavana toimintana, tärkeänä tukena nuoren aikuistumisessa ja itsetunnon vahvistamisessa. Seuraava askel monella on työtoiminta, ei varsinaninen työelämä. Siten ajatus siitä, että kyse on ammatillisesta koulutuksesta, pistää minut miettimään. Arvostan nimenomaan toimintaa kuntoutuksen osana, kasvatuksellisen kuntoutuksen osana.

Matematiikan erityisopetus 24.10.2016

Stadin ammattiopisto, lähihoitajakoulutus: matematiikan erityisopetuksen ja samanaikaisopetuksen seuraaminen

Tavoitteenani oli tutustua lääkelaskujen ohjaukseen ja opetukseen, seurata menetelmiä ja opiskelijan toimintatapaa matemaattisessa päättelyssä. Lääkelaskut tulee laskee kynällä ja paperilla, laskinta ei voi käyttää.

1. Yksilöohjaus, lääkelaskut, erityisopettaja Sissi Huhtalan ohjaus

 Opiskelija on maahanmuuttajataustainen lähihoitajaopiskelija, jolla on lukiossa todettu lukivaikeus. Laskemisen apuna opiskelija taulukoi mittayksiköt ja siten hahmottaa ne. Lisäksi apuna käytetään piirtämistä, sekin konkretisoi määriä ja annoksia.

Virheellisiä lakuja ohjaaja kävi läpi siten, että hän purki auki opiskelijan ajattelua. Ratkaisut selitettiin ääneen, samoin se, minkälaisin ratkaisuin pääsee oikeaan lopputulokseen. Opiskelija sai laskettua kuudesta tehtävästä yhden oikein. Hän sai harjoituksia kotiin ja uusi ohjausaika sovittiin. Harjoittelun tulee jatkua, jotta valmiudet lääkelaskukokeeseen vahvistuvat.

Opiskelija laski ensin väärin, sillä muuntaminen ei vielä onnistunut. Muuntamisessa tarvittavaa hahmottamista tulee tukea kertauksin ja konkretisoinnin.

2. Matematiikan oppitunti ja erityisopettajan samanaikaisopetus

Opiskelijaryhmä opiskelee hoidon ja huolenpidon tutkinnon osaa, jonka aikana on yhteisten tutkinnon osien matematiikan jakso. Siinä sisältönä ovat lääkelaskut. Tunnin ohjelmassa oli tablettien annostus. Läsnä oli vain 8 opiskelijaa.

Laskut aloitetaan hahmottamalla sanallinen tehtävä:

Määrä
Vahvuus
Annos

Muunnostaulukko otetaan avuksi, jotta mittayksiköt hahmottuvat (esim. grammojen muunnos milligrammoiksi).

Opettaja laski yhden tehtävän yhdessä läpi. Lasku ajateltiin yhdessä ääneen vaihe vaiheelta. Kaksi opettajaa varmisti, että jokainen opiskelija pysyi vaiheissa mukana. Ohjaus oli keskustelevaa, vuorovaikutteista. Esimerkiksi jakolasku ja jakokulma purettiin yhdessä osiin, opettaja kirjoitti avainsanat joka vaiheesta (jaa, kerro, vähennä, pudota).

3. Opetuksen ja ohjauksen apuvälineistä

Wifi Smartpen on uusi sovellus, jota voi käyttää erityisopetuksessa. Kynä on hankittu Toiminnallisen matematiikan -hankkeen aikana. Kynä ja siihen suunniteltu erityispaperi ovat työvälineet: opettaja voi tallentaa esimerkiksi laskuprosessin, sillä älykynä kuvaa ja äänittää sen, mitä tehdään. Tallennuksen voi tallentaa tiedostona tai nettilinkkinä. Sen voi lähettää opiskelijalle, joka voi harjoitella tallennetun mallinnuksen avulla.

 4. Toiminnallista lääkelaskentaa -valinnaisopinnot

Toiminnallista lääkelaskentaa -valinnaisopinnot järjestetään torstaisin. Vastuuopettajana toimii matematiikanopettaja Anne Saarela, erityisopettaja Sissi Huhtala on usein samanaikaisopettajana. Joskus ryhmässä on jopa 30 opiskelijaa.

Yhdellä tunnilla opettaja teki luokkaan 13 toimintapistettä. Joka pisteessä oli lääkelaskutehtävä (laminoitu paperi), lääkepurkki tabletteineen ja lääkeannoskippo. Opiskelijat kiersivät toimintapisteissä pareittain. Patin piti ottaa pariselfie ja joka pisteen ratkaisusta kuva ja lähettää ne yhtenä tiedostona opettajalle. Kuhina oli kova ja toiminnallisuus innosti tehtäviin. Opettajat kiersivät ja ohjasivat eri pisteissä.

5. Arviointi

 Lähihoitajaopiskelijoille lääkelaskut ovat vaikeita ja tuentarve on suuri, sillä aivan peruslaskut (yhteen, vähennys) tuottavat suuria hankaluuksia. Se todentui opiskelijaryhmän opetustunnilla.

 Havainnollistaminen, konkretisointi, mallintaminen ja sanoittaminen olivat ohjauksen keskeisiä menetelmiä. Varsinaisessa ohjauksessa ei tällä kertaa käytetty tabletteja konkretisoimaan opetusta, mutta muuten se on yleinen käytäntö (toiminnallista matematiikkaa).

 Opetuksen seuraamisen tavoitteeni toteutuivat hyvin. Olen joskus aiemmin ollut jonkin verran matematiikan opetuksessa mukana, silti silmäni avautuivat, miten merkityksellistä sanottaminen ja malintaminen on. Lisäksi nuorten opiskelijoiden turhautumisen purkaukset on otettava vastaan kylmän rauhallisesti. Kannustamista ja rohkaisemista tosiaan tarvitaan, kun nuori kurkku suoraan huutaa: "Mä en oo koskaan osannu matikkaa." Eikä hän ole ryhmässä tunteen vallassa yksin.

Ammatillisen erityisopetuksen verkoston tapaaminen

Ammatillisen erityisopetuksen verkosto 27.9.2016

Olen ollut mukana koulutuksessa, jossa on luotu ammatillisen erityisopetuksen verkostoa pääkaupunkiseudulla (6 op). Viimeinen lähipäivä oli erittäin antoisa. Se herätti paljon ajatuksia tulevan reformin vaikutuksesta erityiseen tukeen. 

Vaikka reformin mahdollisuuksia hyvään muutokseen tulee pitää mielessä, herättää taustalla olevat säästöpaineet huolta. Jos lähes 4000 opettajaa saa kenkää (synkin skenaatio), miten käy siinä rytäkässä erityisopettajien? Lisäksi ounastellaan erityisen tuen kriteereiden tiukkenemista, ja myös tuen tarjoajien kompetenssi mietityttää, jos yhä enemmän oppiminen tapahtuu työpaikoilla. 

Eettisyys mietityttää: saavatko tulevaisuudessa erityistä tukea tarvitsevat oppimista ja osaamista edistäviä opetusjärjestelyjä ja ohjausta? Miten aikuis- ja nuorisokoulutuksen liitos edistää erityisen tuen toimia? Kyllä on mielenkiintoiset ajat edessä. Siksi säilytän tähän postaukseen päivän aikana tekemäni muistiinpanot sellaisenaan.

Maija Hirvonen, JAMK

- ammattikieli (yhteisöllinen toimintakulttuuri), asiakaskieli (bisneslähtöinen yksilöpuhe)

- reformipuhe: onko se ristiriidassa yhteisöllisen toimintakulttuurin kanssa. Millaista on reformin kieli?

Konkaritutkimus: Maija Hirvosella käynnissä tutkimus, jossa haastatellaan eläköitymässä olevia erityisopettajia

Uran alussa:

- Autonomisuus vaikutti siihen, että he saivat paljon aikaan

- Eettinen asenne: vastuullisuus opiskelijaan nähden, opiskelija oli tärkein.

Muutos: 

- He ovat menettäneet autonomisuuden, toiminta on sulautunut muuhun.

- Papereiden täyttäminen vie hallinnan tunteen ja opiskelijakontaktit

- Opiskelijakontaktit ovat vähentyneet, tunne siitä, että voi vaikuttaa asioihin, on vähentynyt.

Seija Eskola, Validia ammattiopisto

- Tutke 2 (toimenpiteet jo voimassa) erityisopetuksen kannalta keskeisiä osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys ja joustavat yksilölliset polut

- osaamisen tunnistaminen ja opiskeluvalmiuksien tunnistaminen käsi kädessä

- Tutken myötä myös aikuiskoulutukseen tuli ohjauksen velvoite

- HOPS > Henkilökohtaisen osaamisen hankkimisen suunnitelma (työnimi tulevalle hopsille/henkilökohtaistamiselle)

- oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto (ammatillinen erityisopetus on osa sitä)

- ammatillinen erityisopetus, 1.8.2015; laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.2015 (aluehallintovirastoon voi tehdä valituksen päätöksestä)

- erityisopetus -> kun laki muuttuu tilastokeskuksen luokitus tulee muuttumaan (työstö alkaa ensi vuoden alusta olettaa Seija Eskola, hän korostaa pedagogisia syitä) -> koulutuksen järjestäjä määrittää erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyjä -> KUKA toteuttaa erityistä tukea? Suunnitelmallisuus moniammatillisessa yhteistyössä ja työelämäyhteistyössä: aikajärjestelyt, ympäristöt, työskentelymuodot, menetelmät, materiaalit, (apu)välineet, teknologiset ratkaisut.

Olli-Poika Parviainen, kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen (opettanut Tredussa maahanmuuttajaryhmiä)

Reforminäkymiä

- muutoksia: ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoitus, 351 tutkinnosta noin 160:een

- megatrendit: työn muutos, digitalisaatio, robotisaatio -> muutokset kohdistuvat etenkin ammatillisen koulutuksen ammateihin

- osaaminen syntyy siitä, että opetetaan ja opitaan oppimaan

- negatiivisten keskeytysten kasvu todennäköisyä

- 190 miljoonan leikkaus vuoden alusta, 10 % leikkaus toiminnoista -> mistä leikataan? Leikkaukset tulevat olemaan tosi suuria.

- Kun tehdään yleisiä tutkintoja, miten turvataan yksilöllinen ohjaus? Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus?

- Toisen asteen koulutus on osa elinvoimapalveluja eli ne todennäköisesti pysyvät kunnissa

- Aloituspaikkojen karsiminen? Miten käy aikuisille alanvaihtajille?

Kimmo Kekki, AEO, Luovi

Reformista

- Kokonaissäästöt 273 miljoonaa noin 15 % kokonaisrahoituksesta, lisäksi aikuiskoulutuksen leikkaus 70 miljoonaa

- yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto: järjestämisluvat -> vuoropuhelu -> suoritepäätökset (vahvistetaan rahoituksennperusteena olevat suoritteet tulevalle varainhoitovuodelle)

- OAJ: aito jatko-opintomahdollisuus turvattava. Kuka ottaa vastuun, jos YTO-aineiden opetus siirretään työmaalle?

- erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, mm. digitaalisten oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa

- tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten sopivin tavoin

- erityisen tuen määrittely saattaa muuttua, valvonta tiukentua ja erityisopetusrahat oikeasti suuntautua oikeaan kohteeseen

- Tavoitteena saada yhä suurempi osa jatkamaan jatkokoulutukseen.

Kaija Peuna-Korpioja JAMK

Mistä puhumme, kun puhumme erityisopetuksesta?

- Reformi pakottaa määrittelemään, mitä on erityinen tuki /erityisopetus. 

- Erityisopetus: ennaltaehkäisevää vai korjaavaa? Painotus ennaltaehkäisevyydessä. Mikä "(rästi)pajojen" paikka on nykynäkökulmasta tai yksilöllisissä poluissa? 

Verkostoitumista

Mm. HDO/erityisopettaja Arja Isoaho, STAO: Jukka Pitkänen, Satu Suihkonen, Varia: Mirjami Rossi-Mäenpää (@vantaa.fi), Winnova: Taru Koskinentarukoskinen@gmail.com

Töölönlahden kirkkaus on vastapainoa tulevan reformin hämäryydelle (27.9.2016).

Laskentapäivä on ohi!

HOJKSit pitää selvittää ennen laskentapäivää. Syksyllä se on 20.9. Laskentapäivä tarkoittaa sitä, että opiskelijat, joilla syyslukukaudella on HOJKS pitää tilastoida. Tämä liittyy valtionosuusrahoitukseen.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tulee arvioida opiskelijoiden kanssa, miten kevätlukukauden HOJKS on toiminut ja päivittää HOJKS syyslukukaudelle tai seuraavaan tutkinnon osaan. Se tarkoittaa palavereja, palavereja ja palavereja.

Arviointikeskustelut ovat olleet antoisia. Vanhoista HOJKSeista päivitetään tänä syksynä yhtä lukuunottamatta kaikki muut. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat huojentuneit ja tyytyväisiä siitä, millaisia henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia erityisen tuen toimia he ovat saaneet. Yhden opiskelijan sanoin: "HOJKS pelasti minut." Yksi opiskelija ei ole ottanut erityistä tukea vastaan, siksi päivittäminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Uusia HOJKSeja tulee myös, osa minulle tuntemattomista aloista. Koen aika vaativaksi sen, että olen teknisistä (ja erityispedagogistakin) syistä kirjaamassa HOJKSit hius-, kauneus-, lähihoitaja-, hieroja-, painosveistintä- ja kiinteistöpalvelutaloilla. Jotta olisin aito pedagoginen asiantuntija minun pitäisi mielestäni ymmärtää jotain tutkintojen rakentumisesta ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista, jotta minusta olisi mahdollisimman paljon hyötyä erityisen tuen suunnittelussa. Nyt ei kertakaikkiaan ole ollut voimavaroja perusteelliseen perehtymiseen. Se tuottaa eettistä epävarmuutta ja riittämättömyyttä.

Toisaalta voisin ajatella, että ryhmänohjaaja edustaa HOJKS-palavereissa alan tuntemusta, opiskelija edustaa oman oppimisensa asiantuntijuutta ja minä edustan mahdollistajaa, joka yhdistää nuo kaksi. Tuota haluan kehittää!

Välillä työssä joutuu katsomaan kaihdinten takaa sekavaa maisemaa.

Oppimisen tuen kehittämispäivän pohdintoja

Osallistuin 12.9.2016 Stadin ammattiopiston erityisopetuksen verkoston oppimisen tuen kehittämispäivään. Päivästä virisi todella paljon pohdittavaa. Kehittämispäivä oli järjestetty lähinnä nuorten tutkintoon johtavaa koulutusta varten, mutta kysymyksenasettelut ovat kyllä samanlaisia on opiskelija nuori tai aikuinen.

Peruskysymys on se, miten erityisopettajan asiantuntemus saadaan mahdollisimman hyvin koko yhteisön käyttöön, miten oppimisen tuki järjestetään ja kohdentuu oikein. Erityisopettaja on muiden opettajien tukena poistamassa esteitä (esteettömyys, saavutettavuus) silloin, kun opinnot eivät etene. Näitä asioita korostivat Hanna Laurila (apulaisrehtori, kehittämistyöryhmän pj) ja Crister Nyberg (opetusviraston erityisopetusvastaava).

Oikeassa pomot ovat. Kun oppilaitoskulttuurissa on kymmeniä eri alojen käytäntöjä ja paljon sellaista asennetta, että erityisjärjestelyt ovat vaivalloisia tai turhia, haaste yksittäiselle asiantuntijalle on kova. Johdon tukea pidän perusedellytyksenä, yhdessä johdon kanssa erityisopetuksen asiantuntija voi vähitellen jalkauttaa erityistä tavalliseksi.

Minua mietityttää se, että HOJKSin syynä kohtaa 12 (muu syy) saa kovin paljon kritiikkiä. Niin kauan se on mielestäni validi, kun "muu syy" on olemassa eikä vanhaan luokitukseen loksahtava erityisen tuen peruste ole selkeä vaan sekotus kaikkea. Etenkin niin on monilla aikuisilla, joilla ei ole nuorena todettua tuen syytä (vaikka syytä olisi ollut) eivätkä he ole sitä saaneet (vaikka syytä olisi ollut). Pointti on se, että HOJKSiin on löydetty ne syyt, johon tuki suunnitellaan, oikeasti tuettavat asiat. Selvityskeinot ovat kuitenkin lähellä: Hojksattava on oman itsensä asiantuntija, syyt ja toimivat tukitavat kumpuavat hänestä. Meidän on vain mahdollistettava ne.

Kehittämispäivä oli kerta kaikkiaan opettavainen. Jälleen kerran se, että pääsi kuulemaan ja keskustelemaan kollegoiden kanssa käytännöistä ja toimintatavoista rauhoittivat riittämättömyyden tunnetta ja tarjosivat vinkkejä työskentelyyn. Monet miettivät samoja asioita, elävät kädestä suuhun, etsivät tukiratkaisuja lennosta ja pähkäilevät asiantuntijuuttaan yhteisössä ja sitä, miten sitä voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. On tämä vaativa ja monipuolinen työnsarka!

Asiantuntijana toimiminen 30.8.

29.8.2016

Elokuun lähipäivä alkoi erityisen tuen suunnitelmien pohdinnoilla. Yhteinen keskustelu valaisi paljon: joka paikassa pohditaan aika samoja kysymyksiä. Aikuiskoulutusryhmä kokosi niistä seuraavanlaisen miellekartan.

30.8.2016

Asiantuntijuusosuudekseni sovimme ohjaajan kanssa lukivaikeuden ja siinä opiskelijan tukemisen sekä selkoviestinnän perusteiden paketin. Eija antoi koko päivän käyttööni. Käytin sen sovitusti klo 9 - 14.

Tavoitteenani oli tarjota tieto- ja kokemuspaketti. Minulla on paljon materiaaleja aiheesta, mutta tein ison työn räätälöidessänin sitä ryhmälle. Ajatuksenani oli se, että käyn läpi perusasioita esitellen, keskustellen ja pienin harjoituksin sekä hyödyntäen aiheeseen sopivaa videomateriaalia. Prezi-esityksiin kokosin paljon materiaaleja ja linkkejä, jotka on tarkoitettu syventämään asiaa, ja "livenä" tarkastelen ydinasioita.

Aihe on minusta mielenkiintoinen ja asiaa siitä riittäisi yllin kyllin. Keskustelua syntyi paljon ja halusin antaa sille tilaa. Sovelsin tilanteen mukaan ja valitsin esitysmateriaalista kohtia, joiden keskustelujen perusteella arvioin kiinnostavan ryhmäläisiä ja olevan oleellisia. Koska osa tietää asioista paljon, osa vähän, piti taiteilla heterogeenisuuden kanssa.

Asiantuntijuuspäivä oli todella opettavainen. Kun päivitin materiaaleja, löysin paljon uutta, esimerkiksi mielenterveys.fi-videot, ja oppimisvaikeus.fi-sivustoa katsoin uusin silmin tätä tarkoitusta varten. Omaa ohjaustyötä varten sopi hyvin, että pysähdyin jälleen miettimään strategioiden opetuksen tärkeyttä, ja miten se opiskelijalähtöisesti sujuu. Halusin siitä tehdä toiminnallisen harjoituksen, mutta yleisön pyynnöstä se jäi mallintamisdemonstraatioksi.

Kaisa ja Leena antoivat palautetta. Heistä oli hyvä juttu se, että materiaalini mahdollistaa kiinnostuneille lisätietoja ja linkkejä, eikä tarkoitus ollutkaa käydä kaikkea yhdessä. Alussa esittelemäni lähestymistapa (kokemukset, tunteet, asenteet) tuntui hyvältä, samoin ajankohtaiset esimerkit. Heistä oli tärkeä kuulla, mitä itse opin.

Pelkään, että pitkä Tuija-osuus oli puuduttava, vaikka koetin vaihdella toimintatapoja ja rytmiä. Joissain kohti kiirehdin, mikä ei aiheeseen kovin hyvin istu. Olin miettinyt toiminallisia juttuja väliin, mutta kommentit ja keskustelevuus vei voiton. Ryhmä vaikutti kuitenkin kiinnostuneelta, vaikka osalle asiat olivat kovin tuttuja. Koin tehneeni ainakin kunnon työpäivän!

Tuijan ohjaustunti (23.8.): itsearviointi

Ohjaajani kanssa sovimme, että ohjausnäytteeni on 23.8. Elokuun ajan tapaan säännöllisesti muutamaa hoiva-avustajaksi opiskelevaa opiskelijaa, joilla on ollut vaikeuksia edetä monesta syystä. Yksi on se, että heidän äidinkielensä ei ole suomi. Jokaisella on yksilöllinen suunnitelma suorittaa opinnot syksyn aikana loppuun. Jokaisella on erilaiset "rästit". Ja mikä tärkeintä: jokaisella on erilaisia vahvuuksia.

Lähetin ohjajalleni suunnitelman jossa kuvasin opiskelijoiden vahvuudet, tuen tarpeet ja ohjaustilanteen tavoitteet sekä etenemissuunnitelman. Pyrin ottamaan siinä opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioon.

Erityiseen tukeen ei ole käytössä tiettyä opetustilaa, joten joka tuntia varten pitää varata tila, joka sattuu olemaan vapaana. Tähän ohjaustilanteeseen sain varattua tarkoituksenmukaisen työskentelytilan, jossa opiskelijat pystyivät kukin tekemään tehtäviään: yksi vastasi ohjatusti kokeeseen, yksi täydensi KTO:n hensua ja yksi käynnisti KUNT:n hensun laatimisen. Tila mahdollisti rauhallisen työskentelyn ja minun liikkumisen ohjattavan luota toiselle. Materiaalit varasin tavoitteiden mukaan: hensuihin liittyvät tekstit ja  yhden opiskelijan kokeeseen liittyvän apumateriaalin.

Tavoitteenani oli kannustava ja opiskelijoiden strategioita tukeva ohjaus. Siihen liittyi myös käsitteiden avaaminen konkreettisesti dialogisuutta hyödyntäen eli opiskelijalähtöinen työskentelytapa opiskelijoiden toiminnan ohjausta tukien.

Tavoitteiden mukaisesti pystyin ohjaamaan jokaista ja edistämään tehtäviä eteenpäin. Dialogisuus toimi: opiskelijat kysyvät rohjeasti ja vastasivat kysymyksiini pelotta. Kukaan ei hävennyt tunnustaa, jos eivät ymmärtäneet asioita.

Mielestäni alkuun sopi se, että kertasimme yhdessä, mistä löytyvät koulun hensu-ohjeet. Kertaus on erityisen tärkeää, sillä se vahvistaa kielen sekä tietoteknisten taitojen ja ympäristöjen käytön harjoittelua. Pyrin ottamaan jokaisen yksilöllisesti huomioon puhutellen nimeltä, kysyen ja varmistaen asioiden omaksumisen.

Konkretisointia pidän erityisen tärkeänä, sillä ammatilliset käsitteet ovat opiskelijoille vaikeita. Pääosin onnistuin käsitteiden avaamisessa, mutta siinä on aina kehittämisen varaa. Strategioiden systemaattinen kehittäminen opiskelijoiden itseohjautuvuuden tueksi toimi melko hyvin, mutta opiskelijat ovat aika alkutaipaleella itseohjautuvuudessa. Siksi kannustaa en voi koskaan liikaa. Joka edistysaskeleen positiivista palautetta voisin antaa vielä enemmän.

Ohjaajan palaute oli kannustavaaja rohkaisevaa. Sen lisäksi se pisti miettimään pedagogisia valintoja. Vaikka koin onnistumista, se ei poista sitä, että aina voi keksiä lisää konsteja auttaa oppijoiden etenemistä ja tapaa omaksua asioita. Tästä ohjauskerrasta opin esimerkiksi sen, että toiminnan ohjauksen suuntaamisessa ei voi herpaantua, mutta sitä ei voi tehdä opiskelijoita vahtien vaan motivoivasti houkutellen. Myös se, että välittömästi reagoi opiskelijoiden huomiohin, motivoi heitä. Kokemus tulla kuulluksi on arvokasta kaikille - ja aina.

Työpari tutuksi

Tutustuminen

Millainen on ammatillinen polkusi tähän asti ja millaisia valintoja olet tehnyt?
Mikä on sinulle tärkeää ihmisenä ja ammattilaisena? Millainen opettaja/ohjaaja/erityisopettaja olet? Mitä on monialainen työskentely omassa työssäsi? Mikä on työnkuvasi ja tehtäväsi?
Miksi hakeuduit erityisopettajakoulutukseen ja millaista ammatillista osaamista tavoittelet koutuksen päätyttyä/unelmoit tulevaisuudessa?
Mikä tuottaa sinulle iloa? Mistä haaveilet? Mikä sinua mietityttää?
Mitä osaamista voit jatkaa työparille ja muille ryhmäläisille?
Mitä toivoisit oppivasi kehitysohjelman aikana/osaavasi opintojen jälkeen?
Mitä toivoisit yhteiseltä työskentelyltä? Miten aktivoitte toisianne?

Kuvat

Valokuvien ottaminen parista, kuvien teemoja: unelmaminä, todellinen minä jne. Kuvat valitaan yhdessä, ratkaisevana tekijänä tunnelma.

Lopputuote elokuun lähipäivään

A4-kuvaus työparista ja kuvia hänestä.

Tältä pohjalta ailkoi tutustuminen työpari-Miaan. Koska lomat ja muut esteet estivät kohtaamisen, homma hoitui somen avulla.