Asiantuntijana toimiminen 30.8.

29.8.2016

Elokuun lähipäivä alkoi erityisen tuen suunnitelmien pohdinnoilla. Yhteinen keskustelu valaisi paljon: joka paikassa pohditaan aika samoja kysymyksiä. Aikuiskoulutusryhmä kokosi niistä seuraavanlaisen miellekartan.

30.8.2016

Asiantuntijuusosuudekseni sovimme ohjaajan kanssa lukivaikeuden ja siinä opiskelijan tukemisen sekä selkoviestinnän perusteiden paketin. Eija antoi koko päivän käyttööni. Käytin sen sovitusti klo 9 - 14.

Tavoitteenani oli tarjota tieto- ja kokemuspaketti. Minulla on paljon materiaaleja aiheesta, mutta tein ison työn räätälöidessänin sitä ryhmälle. Ajatuksenani oli se, että käyn läpi perusasioita esitellen, keskustellen ja pienin harjoituksin sekä hyödyntäen aiheeseen sopivaa videomateriaalia. Prezi-esityksiin kokosin paljon materiaaleja ja linkkejä, jotka on tarkoitettu syventämään asiaa, ja "livenä" tarkastelen ydinasioita.

Aihe on minusta mielenkiintoinen ja asiaa siitä riittäisi yllin kyllin. Keskustelua syntyi paljon ja halusin antaa sille tilaa. Sovelsin tilanteen mukaan ja valitsin esitysmateriaalista kohtia, joiden keskustelujen perusteella arvioin kiinnostavan ryhmäläisiä ja olevan oleellisia. Koska osa tietää asioista paljon, osa vähän, piti taiteilla heterogeenisuuden kanssa.

Asiantuntijuuspäivä oli todella opettavainen. Kun päivitin materiaaleja, löysin paljon uutta, esimerkiksi mielenterveys.fi-videot, ja oppimisvaikeus.fi-sivustoa katsoin uusin silmin tätä tarkoitusta varten. Omaa ohjaustyötä varten sopi hyvin, että pysähdyin jälleen miettimään strategioiden opetuksen tärkeyttä, ja miten se opiskelijalähtöisesti sujuu. Halusin siitä tehdä toiminnallisen harjoituksen, mutta yleisön pyynnöstä se jäi mallintamisdemonstraatioksi.

Kaisa ja Leena antoivat palautetta. Heistä oli hyvä juttu se, että materiaalini mahdollistaa kiinnostuneille lisätietoja ja linkkejä, eikä tarkoitus ollutkaa käydä kaikkea yhdessä. Alussa esittelemäni lähestymistapa (kokemukset, tunteet, asenteet) tuntui hyvältä, samoin ajankohtaiset esimerkit. Heistä oli tärkeä kuulla, mitä itse opin.

Pelkään, että pitkä Tuija-osuus oli puuduttava, vaikka koetin vaihdella toimintatapoja ja rytmiä. Joissain kohti kiirehdin, mikä ei aiheeseen kovin hyvin istu. Olin miettinyt toiminallisia juttuja väliin, mutta kommentit ja keskustelevuus vei voiton. Ryhmä vaikutti kuitenkin kiinnostuneelta, vaikka osalle asiat olivat kovin tuttuja. Koin tehneeni ainakin kunnon työpäivän!

Tuijan ohjaustunti (23.8.): itsearviointi

Ohjaajani kanssa sovimme, että ohjausnäytteeni on 23.8. Elokuun ajan tapaan säännöllisesti muutamaa hoiva-avustajaksi opiskelevaa opiskelijaa, joilla on ollut vaikeuksia edetä monesta syystä. Yksi on se, että heidän äidinkielensä ei ole suomi. Jokaisella on yksilöllinen suunnitelma suorittaa opinnot syksyn aikana loppuun. Jokaisella on erilaiset "rästit". Ja mikä tärkeintä: jokaisella on erilaisia vahvuuksia.

Lähetin ohjajalleni suunnitelman jossa kuvasin opiskelijoiden vahvuudet, tuen tarpeet ja ohjaustilanteen tavoitteet sekä etenemissuunnitelman. Pyrin ottamaan siinä opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioon.

Erityiseen tukeen ei ole käytössä tiettyä opetustilaa, joten joka tuntia varten pitää varata tila, joka sattuu olemaan vapaana. Tähän ohjaustilanteeseen sain varattua tarkoituksenmukaisen työskentelytilan, jossa opiskelijat pystyivät kukin tekemään tehtäviään: yksi vastasi ohjatusti kokeeseen, yksi täydensi KTO:n hensua ja yksi käynnisti KUNT:n hensun laatimisen. Tila mahdollisti rauhallisen työskentelyn ja minun liikkumisen ohjattavan luota toiselle. Materiaalit varasin tavoitteiden mukaan: hensuihin liittyvät tekstit ja  yhden opiskelijan kokeeseen liittyvän apumateriaalin.

Tavoitteenani oli kannustava ja opiskelijoiden strategioita tukeva ohjaus. Siihen liittyi myös käsitteiden avaaminen konkreettisesti dialogisuutta hyödyntäen eli opiskelijalähtöinen työskentelytapa opiskelijoiden toiminnan ohjausta tukien.

Tavoitteiden mukaisesti pystyin ohjaamaan jokaista ja edistämään tehtäviä eteenpäin. Dialogisuus toimi: opiskelijat kysyvät rohjeasti ja vastasivat kysymyksiini pelotta. Kukaan ei hävennyt tunnustaa, jos eivät ymmärtäneet asioita.

Mielestäni alkuun sopi se, että kertasimme yhdessä, mistä löytyvät koulun hensu-ohjeet. Kertaus on erityisen tärkeää, sillä se vahvistaa kielen sekä tietoteknisten taitojen ja ympäristöjen käytön harjoittelua. Pyrin ottamaan jokaisen yksilöllisesti huomioon puhutellen nimeltä, kysyen ja varmistaen asioiden omaksumisen.

Konkretisointia pidän erityisen tärkeänä, sillä ammatilliset käsitteet ovat opiskelijoille vaikeita. Pääosin onnistuin käsitteiden avaamisessa, mutta siinä on aina kehittämisen varaa. Strategioiden systemaattinen kehittäminen opiskelijoiden itseohjautuvuuden tueksi toimi melko hyvin, mutta opiskelijat ovat aika alkutaipaleella itseohjautuvuudessa. Siksi kannustaa en voi koskaan liikaa. Joka edistysaskeleen positiivista palautetta voisin antaa vielä enemmän.

Ohjaajan palaute oli kannustavaaja rohkaisevaa. Sen lisäksi se pisti miettimään pedagogisia valintoja. Vaikka koin onnistumista, se ei poista sitä, että aina voi keksiä lisää konsteja auttaa oppijoiden etenemistä ja tapaa omaksua asioita. Tästä ohjauskerrasta opin esimerkiksi sen, että toiminnan ohjauksen suuntaamisessa ei voi herpaantua, mutta sitä ei voi tehdä opiskelijoita vahtien vaan motivoivasti houkutellen. Myös se, että välittömästi reagoi opiskelijoiden huomiohin, motivoi heitä. Kokemus tulla kuulluksi on arvokasta kaikille - ja aina.