torstai 17. marraskuuta 2016

Hahmotan hahmottamista


Hahmottamisen vaikeudet


Sain tapaamispyynnön ryhmänohjaajalta, jonka ryhmässä on kaksi aikuisopiskelijaa, joiden hahmottamisen vaikeudesta opettaja on huolissaan. Opiskelijat olivat myös yhteydessä minuun ja tapasin heidät eilen erikseen, jotta oli mahdollista pohjustaa yksilöllisiä  suunnitelmia.

Ala on minulle vieras, joten etukäteen perehdyin tutkinnon perusteisiin, jotta tiedän, mitä hahmottamiseen liittyviä asioita on ammattitaitovaatimuksissa. Varustauduin pienin tehtävin, joiden perusteella hain tuntumaa hahmottamisen vaikeuksiin sen lisäksi, mikä on opiskelijoiden ja opettajan kokemus. Lisäksi selvitin vielä keskeisiä asioita hahmottamisvaikeuksista.

Tapaamillani opiskelijoilla oli moninaisia vaikeuksia ja monia diagnooseja, joista hahmottamisen ja toiminnan ohjauksen ongelmat olivat vain pieni osa oppimisen problematiikkaa. Kummallakin oli myös monenlaisia hoitotahoja. Erilaisten tehtävien tai testien teko ei tuntunut oleelliselta, sillä keskustelun kautta asioiden läpikäyminen tuntui olevan heille oleellista - ja siten sain heihin hyvän kontaktin. 

Seuraava askel on erityisen tuen suunnittelu, joka käynnistyi siinä samassa. Jo on tapaaminen ryhmänohjaajan kanssa sovittu ja ratas päässäni raksuttaa, minkälainen ohjaus ja järjestelyt tukisivat etenemistä parhaiten. Siinä tulemme törmäämään pahankaikuiseen sanaan "resurssit". Kun eettisiä kysymyksiä mietin, turhan usein tuntuu jäykät rakenteet ja opettajien työtunnit sanelevan erityisen tuen toimintatavat.

Vaikka opiskelijatapaamiset veivät ennakointini pöpelikköön, se oli juuri oikein! Juuri sitä on tilanteenmukainen opiskelijalähtöisyys. Siitä huolimatta lisään tähän koontini hahmottamisvaikeuksista.

 Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet


Näkötiedon käsittelyyn tarvitaan aivoja enemmän kuin muun aistitiedon käsittelyyn. Esimerkiksi kuvaa prosessoivat aivojen kummatkin puoliskot nopeasti ja samanaikaisesti. Jos osatoiminnoissa on häiriöitä, hahmottaminen vaikeutuu. 

Hahmottaminen ei ole vain visuaalista prosessointia vaan siihen liittyy aiemman tiedon aktivointi, eli säilömuistin avulla aistimukset saavat merkityksiä. Näkötietojen prosessointi on siten monimutkaista ja siksi hahmottamisen vaikeudet voivat vaikuttaa yksilön oppimiseen monin tavoin. Tutkija Heli Isomäki ilmaisee monimutkaisen kokonaisuuden valaisevasti: "Aikaisemmalla tiedolla on valtava merkitys hahmottamisen kannalta. Näemme sen, mitä ymmärrämme, on enemmänkin totta kuin se, että ymmärtäisimme sen mitä näemme. Näin ollen voidaan myös sanoa, että kaikki ihmiset näkevät asiat hieman eri tavoin, koska kenelläkään ihmisellä ei ole täysin samanlaista säilömuistia."

Hahmottamisen vaikeuksiin kytkeytyy monia piirteitä, esimerkiksi vaikeuksia hahmottaa asioita, esineitä, kokonaisuuksia, tekstejä, ohjeita, paikkoja, toimintatapoja, etäisyyksiä, nopeutta, symboleja ja laitteiden toimintamekanismeja. Visuaalis-motorisiin vaikeuksiin kytkeytyy liikkumisen kömpelyys. Lisäksi mukana voi olla sosiaalista kömpelyyttä eli vaikuksia hahmottaa toimintatapoja ja sosiaalisia tilanteita.

Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet voivat vaikuttaa taitoihin, joita tarvitaan itsenäiseen elämiseen. Esimerkiksi vaikeudet voivat vaikeutta kellon ja rahan hallintaa, taulukoiden ja graafisten kuvausten ymmärtämistä ja kartan avulla reittien hahmottamista. Henkilö voi ihmetellä huolimattomuusvirheitä, etsimisen ja löytämisen vaikeuksia, opetuksen ja ohjeiden seuraamisen hankaluuksia, kädentaitojen vaikeuksina, eksymistaipumuksina

Visuaalisen hahmottamisen vaikeuksista toimintakykyyn tutkijat ovat eri mieltä, mutta voidaan sanoa, että aikuisilla nämä ongelmat vaikuttavat elämään lukivaikeutta laajemmin. Keskeinen jako on 1) visuaalisen tarkkaavuuden vaikeus ja 2) avaruudellisen hahmottamisen vaikeus, ja ne vaikuttavat toimintakykyyn eri tavoin.

  1. Visuaalisen tarkkaavuuden vaikeus hankaloittaa havaintojen tarkkuutta. Mitä monimutkaisempi on ympäristö, sitä enemmän on erottaa yksityiskohtia. Esimerkiksi liikenteessä tämä vaikeus haittaa paljon.
  2. Avaruudellisen hahmottamisen vaikeus vaikeuttavat koon, etäisyyden, muodon, suunnan arviointia tai tuottamista. Tällöin mallista piirtäminen tai kartan mukaan kulkeminen vaikeutuu.
  3. NLD (non-verbal learning disability) eli ei-kielelliset oppimisvaikeudet on oireyhtymä, jossa kielellinen tiedonkäsittely on normaali mutta visuaalisessa tiedonkäsittelyssä on suuria vaikeuksia. Usein siihen liittyy sosiaalisen toiminnan vaikeudet, joten oireyhtymä vaikuttaa käyttäytymiseen ja oppimiseen. Erityisesti ongelmia voi sosiaalisten tilanteiden lisäksi olla matematiikan oppimisessa.
Hahmotusvaikeuksissa harjaantuminen voi helpottaa hankaluuksia, mutta vaikeimmissa hahmottamisen häiriöissä ongelmat jatkuvat aikuisiässä.

Selviytymiskeinoja


Sisäisillä keinoilla pyritään vaikuttamaan henkilön toimintakykyyn ja toimintatapaan. Harjoituksilla harjaannutetaan aivoja ja kehitetään aivotoimintoja. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi avaruudellista hahmottamista tukevia rakentelutehtäviä. Metataitoja ovat esimerkiksi oman työn tarkastaminen: henkilö tekee tietoisesti tarkastuksia strukturoidusti, jotta oppii huomaamaan työn vaiheet ja niihin liittyvät yksityiskohdat. Erilaisten strategioiden harjoittelu on silloin oleellista, jotta visuaalissa tehtävissä voi systemaattisesti toimia näiden strategioiden mukaan.

Sisäisten keinojen lisäksi tulee käyttää tukena ulkoisia keinoja. Ulkoisilla keinoilla muutetaan toimintaympäristöä siten, että se helpottaa selviytymistä.

Lähteet

Hahmottaminen. 2016. http://www.lukiksero.net/pdf/heli-isomaki-ksero-22-11-2011.pdf. Luettu 16.11.2016.

Isomäki, H. 20.5.2016. Ymmärrämmekö näkemäämme? – visuaalisen hahmottamisen häiriöt. www.oppimisvaikeus.fi/teemat/hahmottaminen/artikkeli. Luettu 16.11.2016

Isomäki, H. Kun hahmottaminen ja keskittyminen on vaikeaa ja käytös häiriöksi, mikä avuksi. http://www.lukiksero.net/pdf/heli-isomaki-ksero-22-11-2011.pdf. Luettu 16.11.2016.

P.S. Visuaalisten hahmotusvaikeuksian kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä (VENNY) on menetelmä, jolla tunnistetaan ja kuntoutetaan etenkin jo koulunaloitusvaiheessa, jotta vaikeuksia voidaan ehkäistä. http://www.venny.fi/index.html



keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Verkostoa päin

Tein esimiehelleni aloitteen, että aikuisopistoomme tulisi perustaa erityisen tuen verkosto. Aloitus oli tänään. Koolle kutsuttiin koulutuspäälliköt ja opettajia, jotka tekevät ohjaustyötä tai toimivat oppimisen tukena. Erityisen tuen rinnalla ja sen kanssa yhdessä on mielekästä käsitellä ja kehittää toimintoja, jotka liittyvät suomen kielen oppimisen tukeen sekä opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin.

Kehittämisaamupäivässä pohjustin aihetta olemassa olevien aineistojen avulla (oppimisen tuen suunnitelma sekä HOJKS-prosessin aukipurku). Aiheen käsittelyn ja keskustelujen jälkeen saatiin sovittua, että oppilaitoksessa yksi koulutuspäällikkö saa muilta koulutuspäälliköiltä tiedot opettajia koulutustaustasta ohjaus ja tukitoimien kannalta (ammatilliset erityisopettaja-, erityisopettaja-, opo-koulutetut).

Kevätlukukaudella käynnistetään erityisen tuen tiimi (erityisen tuen ja ohjauksen verkosto), jonka tehtävänä on jalkauttaa hyviä käytäntöjä. Mukana on ydinjoukko opettajia, jotka eri aloilla toimivat erityisen tuen ohjauksen parissa. Kevätlukukaudelle sovittiin jo kaksi kehittämispäivää.

Lisäksi käynnistetään erityisen tuen ja ohjauksen kehittämisryhmä, jonka tarkoituksena on miettiä erityisen tuen toimintojen kehittämisen tavoitteet, koota käytäntöjä, kartoittaa yhteisiä toimintatapoja, ideoida toimintaa tukevia toimintoja. Tärkeää on selvittää, minkätyyppiset erityisen tuen toimintatavat ovat eri alojen ja resurssien suhteen mahdollisia.

Tuntui siltä, että asiat nytkähtivät eteenpäin. Koen, että verkostoitumisen ja erityisentuen eteenpäin vieminen on osa perustyötäni. Jatkan aktiivista mukana oloa kehittämisryhmässä ja verkostossa. Esimerkiksi jatkan ammattiopiston (tutkintoon johtava koulutus) erityisen tuen kehittämisryhmässä, jotta tiedän, mikä on ajankohtaista ja mitä on käynnissä nuorisopuolella. Kuulolla olo on oleellista ennakointia tulevan reformin ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdistymisenkin vuoksi.

Ei jäänyt verkostoitumiskoulutus paperiksi, vaan pistin toimeksi ja tein aloitteen oman työpaikan verkoston synnyttämiseksi.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Telmassa 11.11.2016



Vierailu Telma-ryhmässä oli mielenkiintoinen ja avartava. Olen lähihoitajien opettajana käynyt monenlaisissa kehitysvammayksiköissä, mutta Telma-koulutuksesta tiesin jotakin vain lukemani perusteella.



Ryhmässä oli tänään 11 opiskelijaa, joilla kahdeksalla oli avustaja. Sen lisäksi ryhmässä on ohjaaja, ja tänään mukana oli myös fysioterapeutti. Opettaja piti ohjia käsissään ryhmässä, jossa jokaisella oppijalla on monia haasteita.

Viikko- ja päiväohjelma oli strukturoitu, joskin joustavuus on oltava, sillä muutoksia on monesta syystä. Toiminta oli opiskelijalähtöistä, ja kiinnitin siihen huomiota, miten jokainen oppija sai halutessaan ilmaista itsensä rauhassa loppuun, oli ilmaisu sitten puhetta, kuvia tai "kyllä"/"ei"-lappu.
Lukujärjestys luokan ovipielessä


Toiminnallisen matematiikan opetuskokonaisuus oli todella kiinnostava. Tuntisuunnitelman opiskelijat saivat kuvin tuetusti. Tehtäviä voitiin tehdä omassa tahdissa ja soveltaa. Mittayksiköitä harjoiteltiin tekemällä, esimerkiksi itse hyppäämällä ja hyppy mittaamalla.

Minulla oli ilo olla osa kahden nuoren miehen ryhmää. He ottivat minut luontevasti vastaan. Yhdessä hypimme ja mittasimme, arvioimme metrin mittaa, kellotimme päiväohjelman ja arvioimme kauppakassin sisällön hintoja.




Hienosti opetus tuki oppijoiden yksilöllisiä vahvuuksia, mutta tavoitteellisesti tuki oppijoiden kasvua aikuisuuteen. Ihailin opettajan lämpöä, selkeää tavoitteellisuutta, ohjaaja-avustaja-oppija-hallintaa ja pelisilmää tilanteiden muuttuessa.

Eettinen pohdintani liittyy etenkin työelämävalmiuksiin tähtäämiseen silloin, kun arjessa pärjäämisessä on merkittäviä vaikeuksia. Telma-toiminta on kaikkiaan kannatettavaa, näen sen etenkin kuntouttavana toimintana, tärkeänä tukena nuoren aikuistumisessa ja itsetunnon vahvistamisessa. Seuraava askel monella on työtoiminta, ei varsinaninen työelämä. Siten ajatus siitä, että kyse on ammatillisesta koulutuksesta, pistää minut miettimään. Arvostan nimenomaan toimintaa kuntoutuksen osana, kasvatuksellisen kuntoutuksen osana.