Positiivisen pedagogiikan herättämänä

Oppimisen tuen kehittämispäivä Stadin ammattiopistossa 8.12.2016

Kehittämisaamupäivä alkoi Lotta Uusitalo-Malmivaaran (Helsingin yliopisto) alustuksella Nappaa hyvänteossa, positiivisen pedagogiikan tulokulma.

"Diagnosoi hyvää ja varaudu parhaimpaan" -mottonaan tutkija purki huolilähtöistä lähestymistapaa tietoiseksi vahvuuksien tunnistamiseksi. Tärkeää on kehittää myös ei-kognitiivisia taitoja (luonteentaitoja), ei vain interventioita oppimisongelmien tukemiseksi. Motivaatio ja periksiantamattomuus ovat esimerkiksi pärjäämistaitoja. "Luonteenvahvuudet ovat ruori."

Luonteenvahduudet ovat positiivisen pedagogiikan kulmakiviä, perustuvat aristotelisiiin hyveisiin (26), mm. luovuus, uteliasuus, rohkeus, sisukkuus, avomielisyys jne. Näihin on validioituja testauksia (viacharacter.com). Esimerkiksi kansainvälisten tutkimusten mukaan itsekuri (itsesäätelytaito) päihittää älykkyyden.

Luonteenvahvuuksien opettaminen ja tunnistaminen tulisi olla osa koulunkäyntiä. Uusitalo-Malmivaara on kollegansa kanssa kehittänyt "vahvuusvaris"-materiaalia. Esimerkiksi variskortit on suunniteltu avuksi tunnistamaan vahvuuksia, niitä käytetään varhaiskasvatuksesta työpaikkarekrytointeihin.

Uusitalo-Malmivaara antoi esimerkkejä siitä, miten HOJKSin etulehdessä on hojksilaisen kuva ja sen ympärillä hänen vahvuutensa ja konkreettiset esimerkit luonteenvahvuuksista. Lisäksi tutkija puhui vahvuuksien CVstä, joka on dokumentaatio hyvistä hetkistä ja osaamisesta. CV:tä voitaisiin koota varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun.

Noin kolmannes peruskoululaisista saa jotain oppimisen tukea (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Tutkija on sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea. Tuo tuntuu ammatillisen koulutuksen kannalta sekä mahdolliselta että askarruttavalta, sillä koko ajan on mielessä se, että tulee tukea ja kannustaa siihen, että opiskelija pärjää tulevassa työssä. Yhä tärkeämpää on miettiä, mitä ovat ammatilliset ydintaidot ja miten ohjata ydintaitoja työtaitoihin tähdäten.

Alustus pisti muutenkin miettimään erityisen tuen suunnitelmia suhteessa oppijan vahvuuksiin. HOJKSiin kirjataan kyllä opiskelijan vahvuudet, mutta kuinka paljon niitä todellisuudessa hyödynnetään opiskelussa, opiskelujärjestelyissä ja suoritustavoissa. Veikkaa, että kehittämisen varaa siinä kovasti on. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen pohjaideaanhan vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluvat elimellisesti, mutta silti epäilen, ette erityisen tuen suunnittelussa ei tarpeeksi tätä oteta huomioon.

Tutkija korosti positiivisten emootioiden merkitystä oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle psyykkis-fyysis-sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskelijan kohtaaminen hyväksyvästi, ilahtuneesti ja turvallisesti on kaiken pohja. Niin on - kaikkien kohtaamisessa. Kun erityisopettajan työ siirtyy konsultatiiviseen sujntaan, erityisopettajalta edellytetään lähestyttävyyttä, ammatillista kollegiaalisuutta ja erittäin edistyneitä yhteistyötaitoja.

Oppimisvaikeus pysyy ja vaikuttaa

Niilo Mäki instituutti on julkaissut Oppimisvaikeuksien pysyvyys -hankkeen raportin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1) lapsuuden oppimisvaikeuksien yhteyksiä myöhempään koulutukseen, työllistymiseen ja tukimuotojen määrään Tilastokeskuksen ja Kelan rekisteritietojen valossa, 2) lapsena todetun lukivaikeuden pysyvyyttä sekä 3) oppimisvaikeustaustaisten henkilöiden lapsuusaikaisia oppimisvaikeuksiin mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä, elämäntapahtumia ja henkilökohtaisia ominaisuuksia ja niiden yhteyttä oppimisvaikeuksien ilmentymään ja elämäntilanteeseen aikuisuudessa.

Raportissa kerrotaan alustavia tuloksia. Oppimisvaikeustaustaisten koulutus on matalampi ja he ovat useammin ja pidempään työttöminä verrattuna verrokkeihin. Lähes kolmasosalla ei ole peruskoulunjälkeistä tutkintoa, mitä yleensä pidetään syrjäytymisriskinä. Puolet koki lukivaikeuden haittaavan jonkin verran tai paljon työtä tai kouluttautumista.

Osalla aikuisista lukivaikeus oli lieventynyt, osalla (40 %) ei, ja jälkimmäinen ryhmä koki psyykkisen hyvinvoinnin huonommaksi kuin heillä, joiden lukivaikeus oli lieventynyt. Matematiikan oppimisvaikeudet ja päällekkäisten vaikutusten merkitystä ei ole tarpeeksi tutkittu, mutta näyttää siltä, että matematiikan vaikeudet vaikuttavat työttömyysalttiuteen. Vanhempien koulutustaso selittää pitkäaikaistyöttömyyttä, vapaasti ilmaistuna ongelmien periytyvyyttä.

Raportti osoittaa, että oppimisvaikeudet vaikuttavat merkittävästi aikuisuudessa. Tutkijat myös näkevät lukujen takana olevan jotain positiivista.

"Kaiken kaikkiaan saadut tulokset osoittavat, että vaikka oppimisvaikeus onkin riski sekä matalaan koulutustasoon että työttömyyteen, suurin osa oppimisvaikeustaustaisista näyttäisi jatkavan opintojaan peruskoulun jälkeen ja työllistyvän. Jatkossa onkin syytä selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä tähän myönteiseen kehityskulkuun."

Pidän oleellisen tärkeänä sitä, että tutkimustieto myöteisestä kehityskulusta jalkautuu kasvattajien ja opettajien työhön. Vanhempien koulutustausta näyttää olevan suojaava seikka,  mutta tärkeää on saada esimerkkejä, mitkä asiat toimintatavoissa eri kouluasteilla tukevat ja edistävät myönteistä kehitystä.