Saavutettavuudesta

Olen opiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa huomannut, miten vaarallista on olettaa kaikkien nuorten olevan diginatiiveja. Samoin aikuisten opettamisessa on oltava tarkkana, ettei mikään tietotekniikkaan liittyvä ole itsestään selvää. Lisäksi S2-opiskelijoita on ääripäistä toiseen: joku ei ole koskaan aiemmin koskenut länsimaisin kirjaimin tehtyä näppäimistöä tai mitään näppäimistöä, toiset ovat alan insinöörejä.

Valitettavasti monet sivustot ovat visuaalisesti sekavia. Kun opiskelijalla on oppimisvaikeuksia, opettajan neuvo ”menen nettiin” tai ”googleta” ei pitkälle auta. Hakusanojen löytäminen, hakukenttiin sanojen oikein kirjoittaminen, hakutulosten lähdekriittinen arviointi ja hakutulosten tekstien lukeminen, tietojen kokoaminen ja lähdetietojen kirjoittaminen omin sanoin on monelle utopiaa. Vain opettajan apu ja ohjaava ote takaavat opiskelustrategioiden mallintamisen, harjoittelun ja vähittäisen hallitsemisen.

Toivottavasti saavutettavuuteen ruvetaan kiinnittämään huomiota. Se ei silti poista kaikkea ohjaus- ja tukitarvetta digitalisoituvassa maailmassa.

Saavutettavuusdirektiivi

Saavutettavuusdirektiivillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa tavoitteena:

·         edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa

·         luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle

·         parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisivustojen tulee siis olla helposti ymmärrettäviä kaikille. Tämä turvaa idean ”suunnittele kaikille”, eli kun palvelut sopivat toimintarajoitteisille, ne sopivat kaikille. Direktiivi tulee voimaan 23.9.2018.

Kummallista kyllä direktiivissä ei mitenkään mainita selkokieltä. Selkoviestinnän periaatteiden (sisällön, sanaston, rakenteen ja visuaalisuuden) ottaminen huomioon on silti eittämättä saavutettavuuden perusta.

Selkokielen strategia 2014 -2018

Selkokielen strategia toimenpide-ehdotuksineen päivitettiin juuri vuoden 2016 lopussa, ja siinäkin yksi kärkikohteista on digitalisaatio. Tässä ovat kaikki kärkikohteet:

•          Selkokielisten aineistojen tuottaminen maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi
•          Selkokielen aseman vahvistaminen osana kotimaista lainsäädäntöä
•          Digitalisoitumisen mahdollisuudet ja uhat selkokieltä tarvitsevien kannalta
•         Viranomaisten vastuu selkokielisten aineistojen tuottamisessa
•          Vastuu selkokoulutusten järjestämisestä.

Olin mukana selkokielen strategiapäivitystyöryhmässä. Toimenpide-ehdotukset toivottavasti konkretisoivat sitä, miten selkokieli tukee saavutettavuutta. Toimenpiteiden toteutuminen on itse asiassa jokaisesta kiinni.

Toimenpide-ehdotus 17: Selkokielen neuvottelukunta etsii ja kokoaa tahoja vaikuttamaan siihen, että maininta selkokielestä tulisi mukaan, kun valmisteilla oleva julkisten toimijoiden digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivi sulautetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.