On Sademies-elokuva. On myös monia muita elokuvia, joissa autisminkirjon häiriöistä saa kokemuskuvan. Esimerkiksi Autismisäätiön sivuilla on mielenkiintoinen postaus "Autismi elokuvissa". Kaunokirjallisuudessa on autismikuvauksia. Esimerkiksi kiinnostava ja raju on Jaakko Yli-Juonikkaan Vanhan merimiehen tarinoita (2014), jossa käsitellään autistisen nuoren fasilitointikirjoittamista ja perhesuhteita. Juuri nyt ajankohtaisia ovat dokumenttielokuva ja tv-sarja.
Uusi dokumentti
Tartun aiheeseen siksi, että 22.2.2017 Helsingin Sanomissa (21.2. jo verkkolehdessä) esitellään dokumenttielokuvaa, jossa seurataan parikymppistä autistista Lauria. Lauri ei juurikaan puhu, hän tarvitsee tulkin, mutta on kiinnostunut kirjoittamisesta. Dokumentti pyrkii pääsemään herkän henkilön sisuksiin, se haluaa tallentaa ytimen Laurista:
"Autistit ovat hyvin herkkä ulkopuolelta tuleville ärsykkeille, ja pienikin häiriö saattaa järisyttää mielenrauhaa. Silloin autisti pakenee entistä voimakkaammin omaan maailmaansa, siihen sisäiseen kuplaansa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä."
Dokumentti varmasti päästää lähelle ja välittää kokemuksen elämästä, jossa tunteet ovat voimakkaita mutta kommunikaatio erilaista. Yle näyttää dokumentin tämän vuoden aikana.
HS-juttu poiki heti keskustelua: "Kiitetty dokumentti sivuuttaa kyseenalaisen tavan avustaa autisteja" (HS 22.2.2017). Fasilitointia ei dokumetti juurikaan käsittele, mutta sillä tavalla Lauri kommunikoi, eli avustaja tukee kirjoittamista vaikuttamalla kirjoittajan käden liikkeeseen. Fasilitoinnilla on puolustajat ja kiivaat vastustajat. Puolistajat pitävät tärkeänä, että autisti voi avusteisesti ilmaista ajatuksiaan kirjoitten henkilökohtaisen avustajan kanssa. Vastustajat näkevät asian niin, että joku muu kommunikoi kuin autisti, kun hänen käden liikettään autetaan.
Menetelmää on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta varmuutta menetelmästä ei vieläkään ole. Jos autisti ei lainkaan kommunikoi, fasilitointi ei ilmeisesti tuota tulosta. Joka tapauksessa ei autisti ole fasilitoinnissa kiistattomasti aktiivinen toimija. Kommunikaation apuvälineet tähtäävät nimenomaan aktiivisuuteen. Siksi suositaan teknisiä kommunikaatiolaitteita ja kuvakommunikaatiota, jolloin henkilö itse valitsee kuvista sanoja ja sanajonoja.
HS-juttu poiki heti keskustelua: "Kiitetty dokumentti sivuuttaa kyseenalaisen tavan avustaa autisteja" (HS 22.2.2017). Fasilitointia ei dokumetti juurikaan käsittele, mutta sillä tavalla Lauri kommunikoi, eli avustaja tukee kirjoittamista vaikuttamalla kirjoittajan käden liikkeeseen. Fasilitoinnilla on puolustajat ja kiivaat vastustajat. Puolistajat pitävät tärkeänä, että autisti voi avusteisesti ilmaista ajatuksiaan kirjoitten henkilökohtaisen avustajan kanssa. Vastustajat näkevät asian niin, että joku muu kommunikoi kuin autisti, kun hänen käden liikettään autetaan.
Menetelmää on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta varmuutta menetelmästä ei vieläkään ole. Jos autisti ei lainkaan kommunikoi, fasilitointi ei ilmeisesti tuota tulosta. Joka tapauksessa ei autisti ole fasilitoinnissa kiistattomasti aktiivinen toimija. Kommunikaation apuvälineet tähtäävät nimenomaan aktiivisuuteen. Siksi suositaan teknisiä kommunikaatiolaitteita ja kuvakommunikaatiota, jolloin henkilö itse valitsee kuvista sanoja ja sanajonoja.
Uusi tv-sarja
Perjantaina (17.2.) alkoi YLE 1 -kanavalla kiinnostava brittidraamasarja Poika joka katosi musiikkiin, joka kertoo perheestä, jonka poika saa autisminkirjon diagnoosin. Ensimmäisen osan perusteella sarja on koskettava kuvaus siitä, miten perhe ja lähipiiri suhtautuu erilaiseen lapseen. Ensimmäisessä osassa vanhemmat kipuilevat erilaisen lapsen tunnistamisen kieltämisen sekä asiantilan tunnustamisen ja hyväksymisen paineissa.
Draama, taide ja dokumentit avaavat asioita kokemusperäisesti. Oppiminen tapahtuu tunnepohjaisesti siten, että voi eläytyä toisten ihmisen asemaan. Tällainen empaattinen lähestymistapa opettaa. Olen sademiesten, monien romaanien ja brittidraamojen ansiosta valmiimpi kohtaamaan tosielämän erilaisia oppijoita. Näin väitän.
P. S. Autismista käytetään erilaisia nimityksiä, ja diagnoosejakin tehdään esimerkiksi autismista ja Aspergerin syndromasta. Autismikirjon diagnoosit muuttuvat näillä näkymin vuonna 2018, jolloin tilalle tulee yksi "sateenvarjodiagnoosi" autismikirjon häiriö.
![]() |
Autismikirjon monimuotoisuutta ilmentää sateenkaariväritetty äärettömyyssymboli. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti