Katselmus Autismisäätiöön

Tunnen autismin kirjoa sen perusteella, mitä olen siihen tutustunut erityispedagogiikan perusopinnoissa ja kuntoutukseen liittyvien oppikirjojen perusteella (esimerkiksi Esteistä mahdollisuuksiin) ja tutustumiskäynneillä. Lisäksi työssäni olen kohdannut autismin kirjon opiskelijoita.

Kartutan osaamistani tutustumalla autismin kirjoon liittyvien yhdistysten nettisivuihin ja tutustumiskäynnein. Kartoitan niiden perusteella, minkälainen ohjaus-, tuki- ja kuntoutustoiminta on ajankohtaista. Autismi- ja Aspergerliitosta on juttuni tässä, nyt kokoan Autismisäätiön toimintaa.

Toimintaa ja periaatteita

Autismisäätiö tarjoaa paljon palveluita neuropsykiatristen oireyhtymien (mm. autismin kirjo, ADHD) kuntoutukseen. Autismisäätiön vuosikertomus antaa monipuolisen kuvan toiminnasta. Sivuilta välittyy myös asiakkaiden ääni. Säätiön asiakkaat tarvitsevat tukea asumiseen, työllistymiseen, arjen hallintaan ja terveyteen. Säätiö auttaa myös asiakkaiden läheisiä. Yhteistyötä on sosiaali- ja terveyspalveluiden, työvoimahallinnon, Kelan, lastensuojelun ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

Sosiaalitoimen kautta haetaan esimerkiksi seuraavia yleishyödyllisiä palveluita:

·         asuminen

·         päivätoiminta

·         työtoiminta

·         sopeutumisvalmennus

·         valmennus- ja ohjauspalvelut

·         ADHD-/neuropsykiatrinen coaching

Terveydenhuollon kautta haetaan esimerkiksi näitä yleishyödyllisiä palveluita:

·         diagnosointi

·         lääkinnällinen kuntoutus

·         muu kuntoutus-, valmennus- ja terapia

·         arvioinnit

·         ADHD-/neuropsykiatrinen coaching

Työ- ja elinkeinotoimiston tai Työvoiman palvelukeskuksen kautta voidaan hakea näitä yleishyödyllisiä palveluita:

·         työhönvalmennus

·         työkyky- ja muut arvioinnit.

Palveluiden yksilöllisyys on toiminnan perusta: kaikki lähtee asiakkaiden tarpeista, tavoitteista ja vahvuuksista. Autismisäätiön palvelukokonaisuuksia ovat asumispalvelut, ohjaus- ja valmennuspalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Toiminta on moniammatillista, ja tavoitteena on tukea asiakkaiden toimintakykyä ja osallistumista.

Työntekijöiltä edellytetään tilanneherkkyyttä, luovuutta, nokkeluutta, soveltamistaitoja, sitoutuneisuutta, asiantuntemusta, positiivisuutta, kannustavuutta sekä taitoa kiittää ja kehua. Työntekijän tulee tunnistaa asiakkaan potentiaali sekä tuottaa onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä mahdollisuuksia ilmaista itseä.

Asiakastyössä käytettäviä lähestymistapoja ovat

•         psykoedukatiivinen
•          interpersoonallinen
•         psykoterapeuttinen
•         kognitiivis-behavioristinen
•          ratkaisukeskeinen
•         voimavarakeskeinen
•         TEACHH.

 Käytettyjä menetelmiä ja interventioita ovat

•          GAS (asiakaslähtöinen kuntoutuksen tavoitteiden ja arvioinnin menetelmä, http://www.kela.fi/gas-menetelma)
•          HTS (henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma)
•          Ziggurat, UCC-CL, UCC-HF (toimintakyvyn arviointi)
•         aistikartoitus
•          tolmi
•         Haasto-analyysi ja -toimintamalli
•          Asta
•          strukturointi ja rutiinit
•          kommunikaatiokartoitus
•         neurokognitiivisten erityispiirteiden tunnistaminen
•         AMPS
•          MELBA
•         BOT-2
•          LOTCA
•          ADI-R.

Kaikkien kirjainyhdistelmien merkitystä en tiedä, mutta jos työskentelisin Autismisäätiössä, saisin varmasti niistä selvää. Lista on siksi  mielenkiintoinen, että se hyvin havainnollistaa erityispedagogisen ja kuntoutuksen salakielen: menetelmät tai lähestymistavat on kehitetty englanninkielisissä kulttuureissa tai menetelmänimet ovat niin monisanaisia, että päädytään kirjainyhdistelmiin, jotka avautuvat vain ko. työtä tekeville.

Yksilö on pääasia, kirjainlyhenteet tulevat tosiksi asiakastyössä. Seuraavassa Autismisäätiön vuosikirjasta otetussa kuvakaappauksessa on hyvin kuvattu asiakaslähtöinen toimintatapa – menetelmät valitaan asiakaslähtöisesti kuten myös kuntoutus ja toimintatavat.

Kuvakaappaus Autismisäätiön vuosikertomuksesta 2015

Erilaiset hankkeet kehittävät toimintaa asiakkaiden hyväksi. Yksin ja kaksin -seksuaalikasvatushanke on ollut käynnissä 2013-2015, ja sen lopputuote on opas nuorille ja aikuisille SEKSU: Seksuaaliterveyttä ja suhdetaitoja. Lisäksi hankkeessa tuotettiin opetusvideoita (säätiön Youtube-kanava). Löydä kyky -hanke käynistyi 2015, ja siinä vahvistetaan asiakkaiden työnhakutaitoja sekä työnantajien tietämystä asutismin kirjosta työelämässä.

Keppuli

Keppuli on Autismisäätiön kohtaamispaikka Helsingissä. Se on taidegalleria ja käsitöiden myymälä, "paikka arjen kokemuksille, hyville hetkille sekä pienille tapahtumille".  

Kokemusasiantuntijat

Autismisäätiön vuosikertomuksessa näkyy asiakaslähtöisyys, sillä siinä on paljon kokemuspuheenvuoroja. Ne konkretisoivat autismin kirjon henkilöiden elämää ja kuntoutusta. Myös muita mielenkiintoisia kokemuspuheenvuoroja on netissä paljona paljon, ja katsoin tukuittain videoita. 

Autismisäätiön Youtube-kanavalla vietin pitkät tovit. Yksin ja kaksin -videot ovat melko selkokielisiä videoita, joissa ohjataan tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita ja selviytymään niistä.

Suomi 100 vuotta -videot ovat teksnisesti todella kauniisti toteutettu, ja niissä korostuu erilaisuus ja erilainen ajattelu voimavarana.  

Olen lisäksi työssäni kohdannut autismin kirjoon kuuluvia opiskelijoita, suunnitellut heidän kanssaan yleistä ja erityistä tukea sekä ohjannut lukiopettajana oppimistehtäviä. Niistä kohtaamisista olen oppinut paljon siitä, millaista on, kun ongelmia on sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa ja mitä haasteita se asettaaopintojen suunnitteluun, ohjauksia ja tukemiseen. Siitä on esimerkki tässä postauksessa.

Autismisäätiöstä lisää:

Autismisäätiö.

Autismisäätiö.Vuosikertomus 2015. 

Autismisäätiön Youtube-kanava.

Autismi- ja Aspergerliitto. Opintokäyntikooste

Kävin 2.3.2017 Autismi- ja Asperger-liitossa, jossa toiminnanjohtaja Tarja Parviainen esitteli liiton toimintaa.

Liitto valvoo autismikirjon henkilöitä ja heidän läheistensä etuja sekä yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on keskeistä. Jäsenyhdistyksiä on 25, noin 3600 jäsentä. Liitto on perustettu 1997. Pääosin rahoitus tulee STM:n kautta veikkausvaroista. Tärkeät arvot ovat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja asiantuntijuus.

Tietoa pehmeällä tavalla.

Dignoosista

Autisminkirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa aistiperäisesti kokemukseen maailmasta ja vuorovaikutuksesta. Sen yleisyys on väestöstä 1 %. Lapsena diagnosoidaan noin 20 %, kaikkia ei koskaan. Uusimpien tutkimusten perusteella naiset ja tytöt on alidiagnosoituja. Suomessa noin 50 000.Autismin kirjon diagnoosit on WHO:n kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD) autismi on liitetty laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Näitä autismikirjon diagnooseja ovat (linkit johtavat suoraan liito sivuille)

·         autismi

·         Aspergerin oireyhtymä

·         Rettin oireyhtymä

·         disintegratiivinen kehityshäiriö

·         epätyypillinen autismi

Vuonna 2018 tulee diagnoosimuutos: autismikirjon häiriö, esimerkiksi Asperger poistuu nimenä uusista diagnooseista. Muutoksen taustalla on tutkimukset, joiden perusteella nimikkeistä huolimatta autismi on kaikilla sama, vaikka se ilmenee yksilöllisesti ja eri vaikeusastein. Amerikassa muutos on jo tehty.

Diagnosointimuutos tulee olemaan liitolle iso asia viestinnällisesti. Liiton nimestä ei ole vielä tehty päätöksiä. Muita ajankohtaisia asioita on sote-uudistus, ja sen vaikutukset liiton jäsenille ja autismikirjon ihmisiin askarruttavat.

Liitto toimii

Liitossa vaikuttaminen, viestintä, tiedotus ja koulutus esim. kokemusasiantuntijakoulutus ovat päätehtäviä. Ohjausta ja neuvontaa annetaan neljä kertaa viikossa puhelimitse. Kehittämistyöhön kuuluvat projektit, joilla tuodaan toimintamalleja ja työskentelytapoja Suomeen. Vertaistoiminta on tärkeää, ja jäsenyhdistyksille myönnetään siihen rahaa. Esimerkiksi autismialan ammattilaisten Aune-alueverkosto on liitolle tärkeä linkki alueille. Vuosittain on 2.4 on kansainvälinen autismitietoisuuden päivä. Tänä vuonna liitto on esillä koko viikon sen tiimoilta: Autismi- ja Asperger -liitto perustettiin 20 vuotta sitten.

Projektissa Arjessa alkuun koulutetaan vertaisosaajia perheiden tueksi, siinä kehitetään varhaisen tuen tapoja. Aktiivinen ikääntyminen - hanke päättyi juuri. Autistien määrä on lisääntynyt ja ikääntyneitä on yhä enemmän, joten heidän kohtaamiseensa on tehty materiaalia.

Kokemuksia kokemusasiantuntijoilta ja -kertomuksista

Kertomuksia autisminkirjon kokemisesta voi lukea. Esimerkiksi luin tukiasunnossa asuvan Juuson tarinan. Sen kertoo Juuso ja liiton asiantuntija. Liitto on julkaissut kirjan Minun tarinani, jossa nimen mukaa on tarinoita autismin kirjolta.

Video Eväitä elämään on lyhyt kuvaus nuoren aikuisen Evertin ja hänen isänsä elämästä. Siinä isä kertoo pojan elämän haasteista iloja unohtamatta. Hienosti sanoin ja kuvin tulee esille se, että rauhallisuus, toisto ja harjoittelu helpottavat sosiaalisia tilanteita.  Video on osa laajempaa dokumenttia Pala palalta, eväitä elämään, jossa 15 henkilö kertoo omasta tai läheisen neurologisesta sairaudesta tai vammasta. Autismiliitto-nimellä on oma Youtube-kanava, ja siellä on tuutin täydeltä hyviä videoita. 

Lisää

Austimi-ja Aspergerliitto ry. 

Austimi-ja Aspergerliitto ry. Esitteitä ja oppaita. 

Youtube-videot 

Oppimisen apuvälineet. Opintokäyntiantia

Erilaisten Oppijoiden Liitto Ry ylläpitää apuvälinekeskusta Helsingin keskustassa. Liitossa on parikymmentä jäsenjärjestöä, uusimpia on kesällä perustettu Satakieliset eli

Monikieliset erilaiset oppijat ry (yksi palvelu on lukitestit S2-oppijoille – uusi tieto minulle).

Liiton toimintaa ja apuvälineitä esitteli Sanna Maijanen. Esille tuli kiinnostava ESR-hanke Taitotuunaajat, joka on juuri alkanut tavoitteena aikuisten perustaitojen vahvistaminen. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa oppisopimustoimiston kanssa. Lisäksi on käynnistynyt Oppi-va -hanke (Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvaatimuksiin), jonka tavoitteena on edistää työtehtävien suorittamista helpottavien apuvälineiden käyttöä työpaikoill. Lisäksi esille tuli Luksian Osallisena verkossa -digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -nettimateriaali, joka on monipuolinen ja siinä on hyvät linkit sovelluksiin ja ohjelmiin. 

Opintokäynti siis tarjosi uutuustietoja oppimisvaikeuskentältä. Lisäksi meidän kolmen opettajan pienryhmä sai tiiviin ja havainnollisen esittelyn apuvälineistä, lähinnä tietokonesovelluksista. Nettisivulla kerrotaan, että apuvälineitä on esimerkiksi

•          hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle
•          tekstin tuottamisen vaikeuksiin
•          lukemisen suuntaamiseen (estää riveillä hyppimiseen)
•          kirjoitusvirheisiin
•          matematiikkapulmiin
•          vieraiden kieltenoppimisongelmiin
•          keskittymisvaikeuksiin
•          motorisiin hankaluuksiin esimerkiksi suuntien hahmottamiseen.

Lukiviivaimia ja -kalvo.

Lukiopettajana monet lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet ovat tuttuja (lukikalvot, viivain, tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmien hyödyntäminen (marginaalien, kirjainkoon ja fontin muuttaminen, oikolukuohjelmat, tekstin kommentointimahdollisuudet, yhteiskirjoittaminen); muistiinpano-ohjelmiin sanelun avulla tekstin tuottaminen jne. Eniten kiinnostivat uudet tablettisovellukset.

Matematiikan apuvälineisiin olen myös aiemmin tutustunut, mutta uudet innovaatiot aina innostavat, tässäkin tietokoneohjelmat. Lähiaikoina olen nähnyt esimerkiksi, miten Wifi Smartpen toimii: kynä tallentaa sille suunnitellulle paperille kirjoitetut asiat ja ne voi siirtää ja lähettää opiskelijalle. Matematiikan apuvälineitä tässä tapaamisessa vain sivuttiin.

Matematiikan havainnollistamiseen

 Sanna Maijala keskittyi esittelyssään välineisiin, ohjelmiin, sovelluksiin ja peleihin. Keskustelimme myös siitä, että tietokonepohjaiset sovellukset kehittyvät nopeasti. Erilaisten oppijoiden liitolla on selkeitä esitteitä peleistä ja sovelluksista, mutta tosiasia on se, että jo puolen vuoden päästä printtimateriaalit ovat vanhentuneita. Tulevaisuudessa materiaalit todennäköisesti tehdään digitaalisesti, jotta päivittäminen on ajantasaista.

Seuraavassa on muistilista sovelluksista ja ohjelmista, joihin tutustuimme:

1.    Crome

Crome-selaimen laajennus Mercury Reader  siivoaa teksteistä ylimääräisen pois, laajennuksen saa ladattua helposti Cromessa hakusanalla. Sen jälkeen pitää hakea nettijuttu, jonka haluaa lukea ja sen jälkeen klikata oikean yläkulman Mercure Reader -symbolia. Teksti muuttuu helpoksi hahmottaa, koska kaikki ylimääräiset värit, kuvat, mainokset jne. poistuvat, fonttikoko on suuri ja taustaväri (vaaleanharmaa) helpottaa lukemista.

2. iPad

•       puhehaku (lisätään asetuksista)
•       Siri - Siriltä voi kysyä ja tehdä muistutukset, herätykset puhuen.
•       Muistiinpanot-sovellus: voi tehdä puhumalla muistiinpanot. Muistiinpanot voi kuunnella (maalattu alue).
•        Voice Dreame: voi perustaa oman äänikirjaston. Sovellus on maksullinen. Netissä voi hakea tekstin ja tallentaa sovellukseen. Sovelluksessa tehdään ääni-, alleviivaus- ja kielivalinnat.
•        Dracon Dictation: ilmainen sovellus, jossa voi puheen avulla tuottaa tekstiä.

3.    Google kääntäjä toimii myös iPadilla. Käännöksen voi hakea näppäimistöllä kirjoittamalla, käsin kirjoittamalla tai puhumalla.

4.    Äänikirjat kannattaa myös muistaa: celia.fi (ks. postaukseni Celiasta).

Matematiikan tukiopetuksesta

Helmikuun alussa luin Jouni Inkalan runoja kokoelmasta Nähty elämä (Siltala 2017). Erityisopetuksen ja oppimisen tuen kannalta pysäytti seuraava runo.

Runossa matematiikan tukiopetus on vertauskuvallista, elämän opettelua. Sitä on matematiikan opiskelu tai sen tukiopettaminen - sitä ovat nousut ja kuopat opetustyössä sekä muussa elämisessä. Runon mahdollisuudet ilmaista tunteet ja kokemukset antavat väljyyttä löytää sanoista oma kokemus. Runo on väylä myös eläytyä runon puhujan kokemukseen.

Haluan lukea runosta myös konkretiaa, oikeaa asiaa matematiikan oppimisvaikeudesta. Runon alussa on runon puhojan kokemus matematiikasta, tunne siitä, ettei mistään saa kiinni, humalamutkittelua ja syrjähyppyjä. Yhtä sekamelskaa on matematiikan oppimisen vaikeuksien koekeminen - sen voi runosta lukea.

Pari sanaa säkeestä "Elämänkoulun pikakurssi". Tukiopetus tai erityisen tuen ohjaustunti on usein pikakurssi elämästä. Siinä ollaan hyvin lähellä toista ihmistä: tuen tarve johtuu jostain, jossa henkilö on heikoilla. Hänellä on varmasti taustalla haavoittavia kokemuksia. Ohjaajan täytyy olla herkkänä kuulemaan ja näkemään mielialan muutokset, kannustuksen tarpeen, valita oikeat sävyt vuorovaikutuksessa ja kohtaamisen keinot. Niistä on kiinni yhteistyön onnistuminen. Niistä  on aina kiinni yhteistyön onnistuminen elämässä.

Pari sanaa säkeestä "Mutta lisätehtävä tarkoittaa uutta mahdollisuutta." Lisätehtävät elämässä tuntuvat yllimääräiseltä, usein taakalta. Mikseivät ne voi olla nimenomaan uusi mahdollisuus: keino oppia lisää, uudella tavalla, enemmän ja syvemmin? Ohjaustyössä on kyse motivoinnista ja tavasta tarjota kannustavaa näkökulmaa, sillä usein on tunnustettava se, että uuden oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa. Mutta se on aina myös mahdollisuus. Runossa opettaja hymyilee puolittain. Ehkä voisi virnistää täysillä, hyväntahtoisesti ja täydesti kannustaen.

Matematiikan oppimisvaikeudet - kootut ajatukseni

Pohdin tässä matematiikan oppimisvaikeuksia. Kokoan ensin diganosointiin liittyvät perusasiat, sivuan tukitoimien järjestämistä ja pohdin aihetta oman työni kannalta. Olen seikkaillut netissä esimerkiksi NMI:n sivuilla ja Lukimat-sivuilla sekä poiminut asioita kirjallisuudesta. Valtaosa tutkimuksesta ja materiaaleista koskee lapsia. Pohdin asioita nuorten ja aikuisten kannalta.

Maaliskuun alussa päivälehdissä (Länsiväylä 1.3. ja HS 2.3.) kerrottiin selvityksestä, jossa seurattiin matematiikan osaamista. Lukiossa osaaminen karttui, ammattikoulussa joillain aloilla päästiin lukion lyhyen matematiikan tasolle, mutta on tutkintoja, jossa nuorten taidot ovat alakoulun 3. - 6. luokan tasolla. Tämä luonnollisesti herättää huolta matematiikan osaamisesta ja arjessa selviämisestä.

Määrittelystä

Mitään oppimisvaikeuksia ei voi tarkkarajaisesti määritellä, mutta voi sanoa, että matematiikan oppimisvaikeudet näkyvät jo laskemisen perustaidoissa. Neljänä ensimmäisenä kouluvuotena opitaan laskemaan yhteen, vähentämään, kertomaan ja jakamaan - jos opitaan. Esimerkiksi yhteenlasku ei onnistu päässälaskien, eikä kertotaulu jää mieleen, lisäksi voi olla vaikea hahmottaa tai vertailla lukujen suuruuksia. Matematiikan vaikeuksia arvioidaan olevan noin 3 - 7 prosentilla suomalaisista.

Matematiikan oppimisen vaikeus ei johdu motivaatiotekijöistä, vaan lukuihin ja laskemiseen liittyvä hahmottaminen ja ajattelu on vaikeaa. Kyse on erillisestä oppimisvaikeudesta, vaikka usein matematiikan oppimisvaikeudesta kärsivällä voi olla myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Jos kyse on laajasta älyllisen kehityksen häiriöistä, ei matematiikan oppimisvaikeutta diagnosoida. Lukimat-sivustolla on kooste diagnosointiluokituksesta.

Tautiluokitusten (DSM-IV) kuvauksissa esitetään, että hyvin erilaiset taitopuutteet voivat olla kompastuskivinä matemaattisessa häiriössä: “kielelliset” (matemaattisten käsitteiden ja symbolien muistaminen tai ymmärtäminen), “havaintopohjaiset” (numeroiden ja laskumerkkien havaitseminen ja lukeminen, kappaleiden ryhmittely), “tarkkaavaisuuspohjaiset” (lukujen kopioiminen oikein, lainausten muistaminen, laskumerkkien huomioiminen) sekä “matemaattisiin” taitopuutteisiin liittyvät (kertotaulut, laskusäännöt, lukujonotaidot). Olennaista ICD- ja DSM-luokituksissa on, että vaikeuksien on ilmettävä jo peruslaskutaitojen (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) alueella, eikä ainoastaan monimutkaisemmissa matemaattisissa sisällöissä (algebra, trigonometria, ja niinedelleen).  

Mitä tehdään?

Kaappasin Lukimat-sivustolla kuvan, jossa on kaavio tuen toteutuksesta.

Todella paljon on helposti saatavissa tuki- ja erityisopetusmateriaalia lasten opetukseen. Esimerkiksi jo mainituilla Lukimat-sivuilla on konkreettisia harjoitusohjeita. Lisäksi uskon, että tietokonepelit innostavat lapsia harjaantumaan laskutaidoissa. Harvoin ne soveltuvat nuorille ja aikuisille.

Ammatilliseen koulukseen tulevilla nuorilla opiskelijoilla on huomattavan monella kokemuksia peruskoulusta matematiikan opiskelusta pienryhmässä tai erityisopetuksessa. Myös mukautetuin tavoittein opiskelleita on aloilla, joilla laskutaidolla on suuri merkitys.

Havaintojeni mukaan tukitoimet ovat kirjavia. Nuorten koulutuksessa on matematiikan tuki- ja erityisopetusta sekä valinnaisopintoja, joilla vahvistetaan matematiikan taitoja. Aikuisopiskelijoille ei ole matematiikan opetusta, koska he eivät opiskele yhteisiä tutkinnon osia. 

On myös otettava huomioon maahanmuuttajataustaiset opiskelijat. Osalla ei pohjakoulutus ole peruskoulumme kaltainen. Lisäksi käsitteet ja merkit suomen kielellä voivat olla vieraita ja vaikeita. Matematiikan opetus edellyttää hyvin kielitietoista opetusta, jotta selviää kielen osaamattomuuden alta mahdollisesti matematiikan oppimisvaikeudet ja keinot ohjata matematiikan taidoissa, kun kielen taidot ovat puutteelliset. Havaintovälineet ja konkretisointi ovat avainasemassa.

Lähihoitajien tulee osata laskea lääkelaskuja ilman laskimia, ja se tuo mutkia matkaan. Huomattavan monella sellainen laskutaito on ruosteessa ja monella on matematiikan oppimisvaikeuksia. On tavallista, että aikuisopiskelijoiden matematiikan tukiopetustarve otetaan huomioon mutta aika pienin resurssein, eikä se ole systemaattisesti rakenteissa vaan tavallaan järjestettynä "kädestä suuhun" -toimintana. Opetuksesta ja ohjauksesta lääkelaskuissa saattaa vastata hoitotyön opettaja, ei matematiikan opettaja, jolloin opettajalla ei ehkä ole matematiikan opettamisen (erityis)pedagogista näkemystä. Sietää kokeilla testiä, miten lääkelaskut sujuisivat sinulta. Voit testata sen tässä linkissä. http://yle.fi/uutiset/3-9415352

Mitä tehdä?

Ajattelen asiaa aikuisopiskelijoiden kannalta. Koonnin pohjana on keskustelut matematiikan ja ammattiopettajien kesken sekä osallistuminen useiden matematiikanopettajien tuki- tai erityisopetustunneille tai samanaikaisopetukseen. Monessa tutkinnossa tehdään liiketoimintasuunnitelma kaikkine laskelmineen, ja lähihoitajien tulee hallita lääkelaskut ilman laskinta.

Kun tiedetään, että joka ryhmässä on useita matematiikkakammoisia ja oppimisvaikeuksisia, tulisi se huomioida tuntiresurssoinnissa ja ohjauksessa. Muuta keinoa ei ole kuin antaa lisää ohjausta ja siihen tarvitaan aikaa. Tutkimusten mukaan tehokkainta on yksilöohjaus.

Sen lisäksi tarvitaan pedagogista taitoa hälventämään pelkoja. Kun teen alkukartoituksia, lyhyen kertolaskuosuuteen suhtautuminen on aina samanlaista: opiskelijat puhkeavat huokailemaan, nauramaan kauhukokemuksia, jotkut oikeasti panikoitumaan. Matikka on peikko. Keinoja:

1. Joillekin auttaa uusi alku puhtaalta pohjalta sekä asennetsemppaus. Jos on tähän asti uskotellut, ettei opi matikkaa, on oppinut uskomaan siihen. Nyt pitää poisoppia: totta kai voin oppia matikkaa.

2. Asennetta täytyy ylläpitää. Opettajan tulee kärsivällisesti ohjatessaan kannustaa ja osoittaa kohdat, joissa laskeminen on onnistunut.

3. Laskutaitoa edellyttäviin työtehtäviin tulee olla opintojen rakenteeseen sijoitettuja opetus- ja ohjaustunteja. Samanaikaisopetus laskemiseen liittyvillä tunneilla hyödyttää kaikkia opiskelijoita: ohjaus tehostuu. Lisäksi tulee varata tukiopetustunteja siten, että ne eivät ole muun opetuksen päällä. Pitää olla aikaa peruslaskujen kertaamiseen, jotta esimerkiksi hiusten väriainesuhteiden laskeminen voi hahmottua, lääkelaskut sujua tai liiketoimintalaskelma onnistua.

4. Matematiikan taitojen ohjaus on konkreettista: opettaja havainnollistaa ja opiskelija voi heti kokeilla, toistaa ja toistaa. Kaikki putkilot, ruiskut, mitat, mittasuhteita ja määriä konkretisoivat välineet auttavat.

5. Opiskelija sanallistaa, mitä tekee ja miksi ja saa palautetta, mitkä johtopäätökset sujuvat, missä tulee matemaattisen ajattelun pulma esille ja miten se on korjattavissa. Strategiaopetusta pidetään erityisen tehokkaana, samoin toistoja, toistoja, toistoja.

6. Havaintovälineiden lisäksi peruslaskutoimitusten harjoittelua voi tehostaa opetuspelein. Sitkeys ja harjoitus edellyttää tsemppiä ja tsemppaamista. Ehkä joku innostuu sudokuista? Ehkä joku harjoittelee netissä omaehtoisesti lääkelaskuja, vaikka täällä: 

Lääkehoidon perusteet 

Päivän lääkelaskut 

Liiketoimintasuunnitelma 

Laskurini

Matematiikan erityisopetustunneista – ja paljon muustakin

Olin 28.2. mukana maahanmuuttajien peruskouluun valmistavien ryhmien oppitunneilla (Omnia), kun Marja Huovila opetti matematiikkaa. Hän on ammatillinen erityisopettaja ja kouluttanut eri yhteyksissä matematiikan erityisopetuksesta. Sain toimia tunneilla mukana apuopettajana.

Marja kiteyttää kolmeen sanaan opetuksen periaatteet: konkretisointi, havaintovälineet ja aikaa. Näin niiden toteutuvan myös käytännössä. Marja kertoi toiminnastaan:

• On tärkeä hyödyntää kaikkia oppimiskanavia: auditiivisuus, visuaaliuus ja kinesteettsyys. On myös tärkeä myös käsitteet kirjoittaa ja sanoa. hahmottamista tukevat konkreettiset apuvälineet ovat tärkeitä.

Kuutio, neliö, sadasosa, kymmenesosa - näin voi konkretisoida.

Tunneilla harjoiteltiin muotoja ja niiden hahmottamista. Lisäksi aiheena olivat murtoluvut, desimaalit ja prosentit. Näitä asioita vasta alettiin harjoitella. Hitaaseen ja vähittäiseen lähestymiseen Marjalla oli ohjenuora omalta opettajaltaan:

• Joskus vain annetaan ajatus asiasta - siihen palataan myöhemmin.

Käsitteiden ymmärtämisen apuna konkreettisesti apuvälinen asioiden avaaminen selvästi auttoi. Myös toisto oli tärkeää ja henkilökohtainen ohjaus. 

Opiskelijat selvästi hakivat varmistusta ja palautetta. Kiersin Marjan lisäksi ohjaamassa tehtävien teossa, ja hyvin opiskeljat ottivat ohjausta vastaan kaikissa päivän opetusryhmissä.

Valmistavan koulutuksen opiskelijat on jaettu ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Olin  mukana kahdessa eritasoisessa ryhmässä. Periaate on kuitenkin sama: opetus on kielitietoista eli kaikki opettajat tukevat samalla suomen kielen oppimista. Näillä tunneilla se sujui luontevasti, sillä matematiikan käsitteet täytyi avata, toistaa ja konkretisoida monin tavoin. Mukana oli kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja konkertisoivat välineet. 

Muotoja: käsitteitä ja sanoja

Opetus kielitietoisen havainnolliseksi

Marja toivottaa jokaiselle omalla äidinkielellä hyvää huomenta tai päivää, henkilökohtainen ote ja kaikkien äidinkielien kunnioittaminen selvästi ilahdutti opiskelijoita. Se vaikuttaa työskentelyilmapiiriin positiivisti.

-       - - -

Marja on aiemmin opettanut ammatillisessa erityiskoulussa. Hän on opettanut esimerkiksi näkövammaisia ja kehitysvammaisia. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista oppijoista. Esimerkiksi keskittymisvaikeuksiset pystyvät harjoittelemaan laskuja, kun heillä on käsillä tekemistä, konkreettisia havaintovälineitä. Hahmottamisen tukena hän on pitänyt hyvinä  Allomaari-pelejä. 

Harjoitus muotojen hahmottamiseksi.

Hahmottamisharjoituksina Marja käyttää myös Feuersteinin tehtäviä. Niiden käyttöön on lupa, jos on käynyt metodin käyttöön kuuluvankoulutuksen. Instrumental Enrichment -menetelmä on ohjelma, jolla muokataan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Se on kehittänyt professori Reuven Feuerstein (1921-2014) työryhmineen. Harjoittein kehitetään ajattelutaitoja ja niiden siirtämiseen arjen toimintatapoihin. (Lyhyt kooste menetelmästä on esimerkiksi tässä ).

  

Näkövammaisten opetuksessa oli kaikessa otettava huomioon puheen konkretia. Marja kertoo:

• Ei voi sanoa” tää jaetaan tällä”, vaan tarkkaa kieltä. Apuvälinepalvelu teki pyydettäessä havaintovälineitä. Apuvälineet ovatkin näkövammaisten kanssa todella tärkeitä, niiden pitää olla sellaisia, että kosketusaistin avulla asia hahmottuu. Kehitin itsekin apuvälineitä, esimerkiksi kymmenjärjestelmän opetuksessa munakennot toimivat todella hyvin.
• Näkövammaisten opiskelijoiden kanssa asioiden sanottaminen on siis oleellista. Esimerkiksi verbit ”nähdä” ja ”katsoa” eivät ole pannassa. Niitä käytetään arkisesti siinä kuin sanotaan ”mennään kahville” vaikka luotaisiinkin vain vettä tai teetä.

Marjalle yhteistyö on A ja O. Yhdessä toteutettu opetus tarjoaa opiskelijoille vaihtelua ja lisää ohjausta. Marja on tottunut työskentelemään kouluavustajien kanssa ja hänen tunneillaan käy säännöllisesti auskultoijia:

• Sanon aina, että jos ei osaa jotain, pitää kysyä suoraan. Niin oppii, opetellaan yhdessä ja tehdään yhdessä.

P. S. Linkki lokakuiseen opintokäyntiini matematiikan erityisopetuksessa ja samanaikaisopetuksessa on tässä.

Matematiikka ja erityisopetus

Haastattelin (28.2.2017) Nina Olssonia, joka on toiminut fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajana, nyt lähinnä matematiikan opettajana erityisammattioppilaitoksessa. Hän opettaa kolmessa toimipisteessä.

Näkövammaisten osuus opiskelijoista on viime vuosina vähentynyt. Mukautuksia opiskelijoilla on monista eri syistä. Hän on opettajana valma-, telma- ja perustutkinto-opiskelijoiden koulutuksissa. Tutkintoja on todella monia – ja opiskelijat ovat heterogeenisia. Samassa ryhmässä voi olla täysin sokea, täysin kuuro ja muita oppimisvaikeuksia. Ryhmissä on enintään 12 opiskelijaa.

Reformin myötä kaikkien ammattiin opiskelevien opinnot tullaan henkilökohtaistamaan, nykyisin jo hopsataan. Tämä on Ninalle jo tuttua: jokaiselle opiskelijalla on oma opintopolku, ja opiskelijat etenevät eri tahtiin. Eriyttäminen on keskeistä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla jokainen etenee oman tason mukaisten tehtävien avulla. Nina sanookin:

•  Haastavinta on henkilökohtainen ohjaus, kun kaikki opiskelijat tekevät omaa ohjelmaansa. Matematiikassa pitää opettaa ajattelun taitoja ja sitä pitää olla ihminen havainnollistamassa. Jokainen opiskelija oppii eri tavalla, ja opettajalla pitäisi olla aikaa ja taitoa löytää ohjaus oppijalle sopivaksi. Onneksi ovat konkreettiset opetusvälineet, pelit jne. Monesti havaintovälineet on tehty lapsille, joten ne voivat olla lelumaisia. Jos ne ovat opiskelijan mielestä liian lapsellisia, ne eivät toimi.

Erityisammattikoulussa on mahdollista saada tunnille mukaan ohjaaja, joillain opiskelijoilla on henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtainen ohjaus tukee oppimista – opettaja ohjaa sitä valiten jokaisen oppimiseen sopivat tehtävät ja toimintatavat. Se on haastavaa, sillä oppiminen vaatii aikaa ja henkilökohtaista kohtaamista – sitä, että kaikille olisi tarpeeksi aikaa.

Palasimme keskustelussa usein konkreettisuuden tärkeyteen. Nina mainitsee matematiikan apuvälinevalmistajista Tevellan ja EarlyLearningin. Mitat ja muut arkiset esineet ovat myös hahmottamisessa hyviä. 

Keskustelimme vielä näkövammaisten opetuksesta. Aina on tietysti lähtökohtana se, minkälainen näkövamma opiskelijalla on. Opiskelijoita on sokeista heikkonäköisiin. Tarpeet ovat erilaisia.

Sokeilla on käytössä pistenäyttö ja tekstin muunto puheeksi. Pistekirjoituskone, puhuvat laskimet, pistekirjoitusviivaimet ovat keskeisiä matematiikan oppimisen apuna.

Heikkonäköisille voi riittää oppikirjojen suurentaminen, kopioiden suurentaminen, Wordin ja muiden ohjelmien tekstien fonttikokojen muuttaminen suuremmaksi. Myös Lukutelevisio ja skannaava lukulaite toimivat hyvin apuna. Kaikkia apuvälineitä ei koulu järjestä. Esimerkiksi henkilökohtaisia apuvälineitä ovat luupit ja kiikarit.

(Olen tutustunut näkövammaisten apuvälineisiin opintokäynnillä telma-koulutuksessa.)