Robotiikka ja pelillisyys oppimisen tukena

Johanna Hemminki Stadin osaamiskeskuksesta on kehittänyt suomi toisena kielenä -opetusta uuden teknologian avulla. Hän myös opiskelee tietotekniikkaa, tutkimuskohteena on robotin lähestyttävyys toisen kielen oppimisen oppimistilanteissa (community language learning).

Johanna tekee eurooppalaisittain pioneerityötä toisen kielen opetuksesta robotiikan keinoin. Hän oli juuri Wienissä kollegansa Anne Erkinheimo-Kyllösen kanssa alan konferenssissa esittelemässä robotin käyttöä S2-opetuksessa (A Humanoid Robot as a Language Tutor).

Tapaaminen Naomin kanssa

Johanna esitteli minulle ohjelmoitavan humanoidirobotti Naomin. Näin myös videolta Naomin työskentelyä opiskelijoiden kanssa.

Viime aikoina Johanna on käyttänyt robotiikkaa suomen kielen alkeiden opettamisessa. Naomi-robottiin Johanna on ohjelmoinut esimerkiksi sanaston harjoitteluun sopivia toimintoja. Tämä menetelmä soveltaa kielen oppimiseen kehiteltyä Toisto-metodia.

Johanna näyttää Naomille kuvaa sideharsosta. Johanna sanoo sanan ja Naomi toistaa.

- Olen testannut hoivapajan opiskelijoilla, miten robottiopetus tukee opiskelijan autonomiaa ja itsenäistä oppimista. Esimerkiksi litteroin opiskelijoiden naurujaksoja videopätkiltä, ja havaitsin, että robottijaksoissa oli enemmän naurua. Robotti vaikuttaa osittain lähestyttävämmältä kuin ihmisopettaja, esimerkiksi koskeminen on helpompaa. Eikä toistomenetelmässä robotti välitä jatkuvista toistoista, joihin ihminen voi turhautua. Lisäksi opettaja voi tuoda tilanteeseen ylimääräistä kieliainesta, robotti ei.

Naomin puheen painotukset olivat joskus hieman epäselviä, mutta yllättävän selkeää sen puhe on. Naomiin pitää olla katsekontaktissa, muuten se ei reagoi hyvin, eli ei ”kuule”. Naomi puhuu ja vastaa sen perusteella, mitä Johanna on siihen ohjelmoinut:

-      Kaikki sen ohjelmoinnissa pitää kirjoittaa. Robotissa on mikrofoni, kamerat ja sensorit koko kehon tuntoaistimuksiin. Naomi siis reagoi ärsykkeisiin. Se osaa tunnistaa kuvia ja toistaa. Tarkoituksena on, että Naomi toimii opettajan puheohjauksella. 

Naomi reagoi kosketukseen.

Naomia on kokeiltu osaamiskeskuksessa sanastoharjoitusten lisäksi kuntouttavien opintojen ryhmissä tunnetaitojen opettamiseen ja unettomuuden itsehoitoon. Johanna kertoo:

-        Naomi feikkaa tunteita, kuten iloinen ja surullinen. Se tunnistaa ilmeitä, mutta se on vielä kehittelyn alla, miten se reagoi opiskelijoiden tunteisiin.

Tällä hetkellä Johannan haasteena on saada Naomi tekemään Wikipedia-hakuja puheohjauksen perusteella.

Pelillisyyttä ja muuta

Kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opetuksessa Johanna on käyttänyt monipuolisesti pelillisyyttä. Hän on suunnitellut peliympäristön, johon opiskelijat rakentavat omaa kaupunkia ja toimivat siellä roolihahmoina (työnimenä Koto Game, nykyisin Talkoot). Pelin grafiikkaparannukset ovat kehitteillä. Tietokonepeliin Johanna on opetuksessa yhdistänyt roolipelaamista myös livenä, opintokäyntejä, kotisivujen tekemistä jne. Näin hän on opettanut suomen kielen opiskelijoille uutta kieltä elämyksellisesti ja toiminnallisesti.

Johanna on osaamiskeskuksessa mukana osaamiskartoituksissa. Voi sanoa, että siinäkin on pelillisyys läsnä, sillä kartoituksiin on kehitetty lautapelityyppinen konkretisointi asiakkaan osaamisen ja osaamistarpeiden selvittämiseen. Johanna käyttää työssään myös monia sovelluksia, esimerkiksi puhelinaplikaatio Tulka (asiointitulkki videoyhteydessä) on työssä ehdoton.

Haja-ajatukseni

Robotiikka vaikuttaa toimivan hyvin opetuksen osana. Se voi virkistää, motivoida ja tukea oppimista toiston keinoin. Ihmistä robotti vielä tarvitsee, sillä ilman ihmisen ohjelmointityötä ei robotti toimi – vielä.

Linkitän tähän kaksi videoklippiä kohtaamisestani Naomin kanssa. Ensimmäisessä Naomi tottelee hienosti Johannaa. Toisesta esimerkikstä huomaa, etten oikein osaa kommunikoida sen kanssa. 

Ennen Naomiin tutustumista kohtasin hyljerobotin, jota käytetään hoivatyössä. Kuuttiin on nauhoitettu grönlantilaisen kuutin ääntelyä, ja robottihylje reagoi kosketukseen katseella ja ääntelyllä. Hylje viehätti kovasti meitä opettajia. Voin vain kuvitella, miten se vaikuttaa erityisryhmiin: rahoittaa, tuottaa mielihyvää ja tarjoaa tärkeän kosketuksen tunteen.

P. S. YouTubessa on paljon videoita siitä, miten robotteja käytetään autististen lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa: esimerkiksi Nao-robotti näin ja toisen sukupolven Milo-robotti näin.

Erityisopettaja ja opiskelijat ohjaajina: opintokäyntiantia

Pääsin mukaan erityisammattioppilaitoksen päivään (7.3.2017), jossa lähihoitajaopiskelijat ohjasivat autismin kirjon telma-opiskelijoita ensiapurasteilla. Opiskelijoiden tavoite oli oppia projektityöskentelyä, ensiaputoimintaa ja asiakkaiden ohjaamista. Kokemus oli todella opettavainen: sain kokemusta näkövammaisten opiskelijoiden toiminnasta ja autismin kirjon opiskelijoiden kohtaamisesta.

Lähihoitajopiskelijat opiskelevat vammaistyötä. Osana vammaistyön ja yritystoiminnan opintoja he ovat tehneet projektisuunnitelman, toteuttavat suunnitelmaa ja arvioivat sitä. Projektisuunnitelman mukaan opiskelijat ohjaavat erityisryhmille ensiaputaitoja. He ovat jo aiemmin toteuttaneet projektin kehitysvammaisille opiskelijoille, nyt sama toteutetaan autismin kirjon nuorille telma-opiskelijoille.

Suunnitelmavaiheessa opiskelijat olivat käyneet tutustumassa tiloihin, joissa ohjaus tapahtui. Tämä on tärkeää, sillä osa opiskelijoista on näkövammaisia. Paikkojen tutuksi tuleminen on siten tärkeää.

Suunnitelmiin kuuluin myös se, että opiskelijat käyvät etukäteen tutustumassa telma-ryhmään. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska telma-ryhmän ohjelmaan oli tullut muutos. Tämä opetti opiskelijoille sitä, että suunnitelmiin tulee yllättäviä muutoksia, joihin pitää sopeutua.

Projektiin kuuluu kolme ohjauskertaa. Eilen oli ensimmäinen kerta, jonka perusteella tunnelmat ryhmässä vaihtelivat. Kaikki ei ollut mennyt nappiin.  Ennen tämänpäiväistä toista projektikertaa opettaja keskusteli ryhmän kanssa palautteesta ja tsemppasi toiseen projektikertaan. Tässä auttoi myös se, että eilen telma-opiskelija oli palautteeseen kirjoittanut kysymyksen: mikä on mieluisinta ensiapukurssin osioiden vetämisessä? Yhteisessä keskustelussa opiskelijat vastasivat palautekysymykseen näin:

- Kivointa on, kun ihmiset osallistuu.

- On kiva nähdä opiskelijoita ja tutustua telma-opiskelijoihin.

- Mulle mieluisinta on että saa jakaa tietoa.

Opettaja vastasi myös:

- Tehän kehitytte aivan valtavasti ohjaajataidossa, siinä, miten rakentaa tällainen kokonaisuus ja saada ihmiset mukaan osallistumaan. Onnistuitte eilen hienosti siinä, mitä on toisen ihmisen ohjaaminen ja opettaminen.

Opiskelijat keskustelivat myös siitä, ovatko autismin kirjon opiskelijat helpompia vai vaikeampia ohjattavia kuin kehitysvammaiset. Opiskelijoiden mielestä autismin kirjon ohjattavat olivat helpompia kuin kehitysvammaiset, joita opiskelijat ohjasivat syksyllä. Opettaja kertasi vielä sitä, miten kohdataan autismin kirjon opiskelijoita.

Tämän pohjustustunnin jälkeen siirryimme telma-ryhmään. Päivän esiapurastien aiheena olivat 
1) palovammat ja kolmioliinan käyttö 
2) hätäpuhelu 
3) kehonhallintapeli, jonka opiskelija oli tehnyt yhdessä opiskelijamentorin kanssa.

Palovammoista ensin kerrottiin, sitten harjoiteltiin rasvalaastarin ja siteen sitomista sekä kolmioliinan solmimista.

Harjoiteltiin hätäpuhelun soittamista dramatisoidun tilanteen avulla.

Kehonosia tunnistettiin opiskelijan tekemän pelin avulla - ohajustilanne oli osallistava.

Lähihoitajaopiskelijoita oli viisi, ja heistä jaettiin kolme ryhmää. Joka ryhmällä on yksi rasti, jossa telma-opiskelijat kävivät pienryhmissä. Telmalaisissa joku kommunikoi kommunikaattorin avulla, joku oli mutisti, muutama kommunikoi avoimesti, suuri osa vältti kontaktia. Silti lähihoitajaopiskelijat onnistuivat ohjauksessa hyvin ja saivat aikaan vuorovaikutusta.  

Koska yhdellä sokealla opiskelijalla oli opaskoira, myös koiran läsnäolo tehosti vuorovaikutusta. Moni telmalainen uskalsi silittää koiraa – ja hymy kasvoilla oli leveä. Vuorovaikutusta!

Autismin kirjon ryhmässä oli kommunikaatiota tukevia välineitä, ja ryhmässä harjoitellaan monin tavoin sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikututusta.

Monista opeista on mielestäni ohjeeksi kaikille:

Oli etuoikeus olla seuraamassa, sitä, miten hienosti opettaja valmensi ja kannusti opiskelijoitaan ja miten opiskelijoiden varmuus kontaktiin lisääntyivät ja ohjaustaidot karttuivat. Lisäksi autismin kirjon telma-opiskelijoiden osallistuminen opetti rutkasti siitä, miten kommunikointi ja osallistumista voidaan rohkaista. Tällainen on toiminnallista, työelämälähtöistä ja integroivaa toimintaa parhaimmillaan.

Autismikirjo kulttuurituotteiden aiheena

On Sademies-elokuva. On myös monia muita elokuvia, joissa autisminkirjon häiriöistä saa kokemuskuvan. Esimerkiksi Autismisäätiön sivuilla on mielenkiintoinen postaus "Autismi elokuvissa". Kaunokirjallisuudessa on autismikuvauksia. Esimerkiksi kiinnostava ja raju on Jaakko Yli-Juonikkaan Vanhan merimiehen tarinoita (2014), jossa käsitellään autistisen nuoren fasilitointikirjoittamista ja perhesuhteita. Juuri nyt ajankohtaisia ovat dokumenttielokuva ja tv-sarja.

Uusi dokumentti

Tartun aiheeseen siksi, että 22.2.2017 Helsingin Sanomissa (21.2. jo verkkolehdessä) esitellään dokumenttielokuvaa, jossa seurataan parikymppistä autistista Lauria. Lauri ei juurikaan puhu, hän tarvitsee tulkin, mutta on kiinnostunut kirjoittamisesta. Dokumentti pyrkii pääsemään herkän henkilön sisuksiin, se haluaa tallentaa ytimen Laurista:

"Autistit ovat hyvin herkkä ulkopuolelta tuleville ärsykkeille, ja pienikin häiriö saattaa järisyttää mielenrauhaa. Silloin autisti pakenee entistä voimakkaammin omaan maailmaansa, siihen sisäiseen kuplaansa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä."

Dokumentti varmasti päästää lähelle ja välittää kokemuksen elämästä, jossa tunteet ovat voimakkaita mutta kommunikaatio erilaista. Yle näyttää dokumentin tämän vuoden aikana.

HS-juttu poiki heti keskustelua: "Kiitetty dokumentti sivuuttaa kyseenalaisen tavan avustaa autisteja" (HS 22.2.2017). Fasilitointia ei dokumetti juurikaan käsittele, mutta sillä tavalla Lauri kommunikoi, eli avustaja tukee kirjoittamista vaikuttamalla kirjoittajan käden liikkeeseen. Fasilitoinnilla on puolustajat ja kiivaat vastustajat. Puolistajat pitävät tärkeänä, että autisti voi avusteisesti ilmaista ajatuksiaan kirjoitten henkilökohtaisen avustajan kanssa. Vastustajat näkevät asian niin, että joku muu kommunikoi kuin autisti, kun hänen käden liikettään autetaan. 

Menetelmää on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta varmuutta menetelmästä ei vieläkään ole. Jos autisti ei lainkaan kommunikoi, fasilitointi ei ilmeisesti tuota tulosta. Joka tapauksessa ei autisti ole fasilitoinnissa kiistattomasti aktiivinen toimija. Kommunikaation apuvälineet tähtäävät nimenomaan aktiivisuuteen. Siksi suositaan teknisiä kommunikaatiolaitteita ja kuvakommunikaatiota, jolloin henkilö itse valitsee kuvista sanoja ja sanajonoja.

Uusi tv-sarja

Perjantaina (17.2.) alkoi YLE 1 -kanavalla kiinnostava brittidraamasarja Poika joka katosi musiikkiin, joka kertoo perheestä, jonka poika saa autisminkirjon diagnoosin. Ensimmäisen osan perusteella sarja on koskettava kuvaus siitä, miten perhe ja lähipiiri suhtautuu erilaiseen lapseen. Ensimmäisessä osassa vanhemmat kipuilevat erilaisen lapsen tunnistamisen kieltämisen sekä asiantilan tunnustamisen ja hyväksymisen paineissa. 

Draama, taide ja dokumentit avaavat asioita kokemusperäisesti. Oppiminen tapahtuu tunnepohjaisesti siten, että voi eläytyä toisten ihmisen asemaan. Tällainen empaattinen lähestymistapa opettaa. Olen sademiesten, monien romaanien ja brittidraamojen ansiosta valmiimpi kohtaamaan tosielämän erilaisia oppijoita. Näin väitän.

P. S. Autismista käytetään erilaisia nimityksiä, ja diagnoosejakin tehdään esimerkiksi autismista ja Aspergerin syndromasta. Autismikirjon diagnoosit muuttuvat näillä näkymin vuonna 2018, jolloin tilalle tulee yksi "sateenvarjodiagnoosi" autismikirjon häiriö. 

Autismikirjon monimuotoisuutta ilmentää sateenkaariväritetty äärettömyyssymboli.

Autismin kirjoa – kootut ajatukset

Autismin kirjosta on paljon kirjallisuutta ja videoita. Niihin olen tutustunut ja vieraillut Autismi- ja Asperger-liitossa sekä selvittänyt Autismisäätiön toimintaa. Mutta nyt rävähtää: aloitan postauksen Wikispace-kokemuksella. Lyhyesti ja ytimekkäästi siellä tiivistetään opetusmenetelmien kirjainyhdistelmien (TEACCH, Lovaas, PECS, PRT) sisältö ja muutenkin avataan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä seikkoja. Tämäkin materiaali keskittyy etenkin lapsiin, mutta sovellettavissa asiat ovat myös nuoriin ja aikuisiin. 

Yhdestä opiskelijasta opittua

Tässä postauksessa kuitenkin pohdin autismin kirjon opiskelijan kohtaamista. Olen opettanut lähinnä aloilla, joissa työskennellään asiakaspalvelutehtävissä, jolloin autistiset piirteet vaikeuttavat työhön valmistautumista ja sen tekemistä. On myös aloja, joissa vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja tarvitaan ”vain” työyhteisössä. Kohtaamani opiskelijat eivät ole tarvinneet kommunikaation apuvälineitä, he ovat kyenneet sosiaalisiin kontakteihin, vaikka sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutuksen tulkinta tuottaa vaikeuksia.

Mieleeni tulee opiskelija työuraltani. Opiskelijalla oli autismin kirjoon kuuluva diagnoosi sekä mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja lausuntoja. Kognitiiviset kyvyt olivat erinomaiset. Hän opiskeli alalle, jossa tuli olla tarkka ja systemaattinen. Ongelmia tuli uuden oppimisessa, työjärjestyksessä ja työyhteisötilanteissa.

Keskustelimme paljon ammattiopettajan ja opiskelijan kanssa oppimista edistävistä toimintatavoista. Kirjalliset tehtävät eivät tuottaneet ongelmaa vaan teoriatietojen siirtäminen toimintaan.

Sovimme, että opettaja tekee tehtäväohjeet mahdollisimman selkokielisiksi. Silloin opiskelija ei tulkitse tehtävänantoja ”yli”, juutu yksityiskohtiin ja harhaudu väärille poluille. Tarkasti rajatut kokonaisuudet auttoivat opiskelijaa rajaamaan, mitä asioita piti selvittää ja miten. Lisäksi opettaja ohjasi tehtävän aloitusta ja tarkensi sanallisesti ohjeita ja varmisti, että opiskelija tunsi itsensä varmaksi.

Työtehtävien harjoittelussa auttoivat selkokieliset, selkeästi ositetut, työvaiheita seuraavat kirjalliset ja suulliset ohjeet. Opettajan ohjauksessa opiskelija harjoitteli vielä pienryhmä- tai yksilöohjauksessa työvaiheita pienissä osissa, työvaiheita toistaen.

Työssä oppimiseen valmistauduttiin kriteereitä avaten ja hakien konkreetein esimerkein, mitä työtehtäviä osaaminen tarkoittaa. Tällä haettiin sekä kokonaisuuden hahmottamista että siihen liittyvien yksityiskohtien merkitystä, mutta niin, ettei osaaminen juutu vain joihinkin yksityiskohtiin.

Opiskelija arkaili sitä, miten häneen suhtaudutaan ja hän oli erityisherkkä tulkitsemaan muiden sanoja ja sanatonta ilmaisua. Ohjauksessa vahvistettiin opiskelijan pärjäämisen kokemusta. Häntä tuettiin myös tilanteissa, joita hän tulkitsi loukkaaviksi. Etenkin suhteellisuudentajun vahvistaminen oli tärkeää. Ohjaaja oli käytettävissä kaikin some-keinoin ja kävi työpaikalla viikoittain. Luottamuksellinen suhde ohjaajaan tuki työyhteisössä toimimista ja työvaiheiden harjoittelua. Opiskelija saattoi purkaa tunteitaan ja saada tukea ja ohjausta ratkaisukeskeisesti.

Pohdintoja

Esimerkkini osoitti minulle eittämättömästi, miten erityisen tuen suunnittelu, yhdessä totetuttaminen ja etenemisen arviointi sekä suunnitelman päivittäminen aina tarpeen mukaan on opiskelijan etenemisen tukemisen selkäranka. Opettaja oli sitoutunut: opiskelijan pitää saada ammatti ja hän saavuttaa tarvittavat ammattitaidot. Opiskelija oli sitoutunut: hän haluaa ammatin.

Selkeys, rauhallisuus, toistaminen ja strukturoitu eteneminen tukevat oppimista. Selkokielisyys ohjeissa oli perusedellytys, vaikkei lukemisessa ja kirjoittamisessa tai muuten kognitiivissa kyvyissä olisi ongelmia. Yksiselitteisyys ja helppous auttavat epävarmaa oppijaa ja auttavat rajaamaan, jos ongelmana on asioiden rajaamisen vaikeus tai juuttuminen yksityiskohtiin.

Tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutus. Opiskelija tulee kuulluksi, ja huomio kiinnitetään osaamiseen, sanallistetaan se. Jännittämistä helpottaa se, että tunnelma on luottamuksellinen ja rauhallinen – rauhoittava. Harjoiteltavia asioita toistetaan pienissä osissa, jotta niihin tulee rutiini ja kokonaisuus hahmottuu. Edetään osaaminen ja oppiminen edellä rohkaisten ja kannustaen, onnistumisista yhdessä iloiten.

Kokemusasiantuntijuutta

Paula Tillin omaelämäkerta ilmestyi 2014

Muutama vuosi sitten ilmestyi kirja Toisin. Minun Asperger-elämäni. Teksti vie vääjäämättä yksilön kokemukseen erilaisena maailman kokijana. Kirjalija on myös julkaissut erittäin havainnolliset ja opettavaiset videot samalla nimellä. Youtube-videoihin on linkki tässä. Ylen Akuutti-ohjelmasta on napakka juttu Tillistä.

Katselmus Autismisäätiöön

Tunnen autismin kirjoa sen perusteella, mitä olen siihen tutustunut erityispedagogiikan perusopinnoissa ja kuntoutukseen liittyvien oppikirjojen perusteella (esimerkiksi Esteistä mahdollisuuksiin) ja tutustumiskäynneillä. Lisäksi työssäni olen kohdannut autismin kirjon opiskelijoita.

Kartutan osaamistani tutustumalla autismin kirjoon liittyvien yhdistysten nettisivuihin ja tutustumiskäynnein. Kartoitan niiden perusteella, minkälainen ohjaus-, tuki- ja kuntoutustoiminta on ajankohtaista. Autismi- ja Aspergerliitosta on juttuni tässä, nyt kokoan Autismisäätiön toimintaa.

Toimintaa ja periaatteita

Autismisäätiö tarjoaa paljon palveluita neuropsykiatristen oireyhtymien (mm. autismin kirjo, ADHD) kuntoutukseen. Autismisäätiön vuosikertomus antaa monipuolisen kuvan toiminnasta. Sivuilta välittyy myös asiakkaiden ääni. Säätiön asiakkaat tarvitsevat tukea asumiseen, työllistymiseen, arjen hallintaan ja terveyteen. Säätiö auttaa myös asiakkaiden läheisiä. Yhteistyötä on sosiaali- ja terveyspalveluiden, työvoimahallinnon, Kelan, lastensuojelun ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

Sosiaalitoimen kautta haetaan esimerkiksi seuraavia yleishyödyllisiä palveluita:

·         asuminen

·         päivätoiminta

·         työtoiminta

·         sopeutumisvalmennus

·         valmennus- ja ohjauspalvelut

·         ADHD-/neuropsykiatrinen coaching

Terveydenhuollon kautta haetaan esimerkiksi näitä yleishyödyllisiä palveluita:

·         diagnosointi

·         lääkinnällinen kuntoutus

·         muu kuntoutus-, valmennus- ja terapia

·         arvioinnit

·         ADHD-/neuropsykiatrinen coaching

Työ- ja elinkeinotoimiston tai Työvoiman palvelukeskuksen kautta voidaan hakea näitä yleishyödyllisiä palveluita:

·         työhönvalmennus

·         työkyky- ja muut arvioinnit.

Palveluiden yksilöllisyys on toiminnan perusta: kaikki lähtee asiakkaiden tarpeista, tavoitteista ja vahvuuksista. Autismisäätiön palvelukokonaisuuksia ovat asumispalvelut, ohjaus- ja valmennuspalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Toiminta on moniammatillista, ja tavoitteena on tukea asiakkaiden toimintakykyä ja osallistumista.

Työntekijöiltä edellytetään tilanneherkkyyttä, luovuutta, nokkeluutta, soveltamistaitoja, sitoutuneisuutta, asiantuntemusta, positiivisuutta, kannustavuutta sekä taitoa kiittää ja kehua. Työntekijän tulee tunnistaa asiakkaan potentiaali sekä tuottaa onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä mahdollisuuksia ilmaista itseä.

Asiakastyössä käytettäviä lähestymistapoja ovat

•         psykoedukatiivinen
•          interpersoonallinen
•         psykoterapeuttinen
•         kognitiivis-behavioristinen
•          ratkaisukeskeinen
•         voimavarakeskeinen
•         TEACHH.

 Käytettyjä menetelmiä ja interventioita ovat

•          GAS (asiakaslähtöinen kuntoutuksen tavoitteiden ja arvioinnin menetelmä, http://www.kela.fi/gas-menetelma)
•          HTS (henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma)
•          Ziggurat, UCC-CL, UCC-HF (toimintakyvyn arviointi)
•         aistikartoitus
•          tolmi
•         Haasto-analyysi ja -toimintamalli
•          Asta
•          strukturointi ja rutiinit
•          kommunikaatiokartoitus
•         neurokognitiivisten erityispiirteiden tunnistaminen
•         AMPS
•          MELBA
•         BOT-2
•          LOTCA
•          ADI-R.

Kaikkien kirjainyhdistelmien merkitystä en tiedä, mutta jos työskentelisin Autismisäätiössä, saisin varmasti niistä selvää. Lista on siksi  mielenkiintoinen, että se hyvin havainnollistaa erityispedagogisen ja kuntoutuksen salakielen: menetelmät tai lähestymistavat on kehitetty englanninkielisissä kulttuureissa tai menetelmänimet ovat niin monisanaisia, että päädytään kirjainyhdistelmiin, jotka avautuvat vain ko. työtä tekeville.

Yksilö on pääasia, kirjainlyhenteet tulevat tosiksi asiakastyössä. Seuraavassa Autismisäätiön vuosikirjasta otetussa kuvakaappauksessa on hyvin kuvattu asiakaslähtöinen toimintatapa – menetelmät valitaan asiakaslähtöisesti kuten myös kuntoutus ja toimintatavat.

Kuvakaappaus Autismisäätiön vuosikertomuksesta 2015

Erilaiset hankkeet kehittävät toimintaa asiakkaiden hyväksi. Yksin ja kaksin -seksuaalikasvatushanke on ollut käynnissä 2013-2015, ja sen lopputuote on opas nuorille ja aikuisille SEKSU: Seksuaaliterveyttä ja suhdetaitoja. Lisäksi hankkeessa tuotettiin opetusvideoita (säätiön Youtube-kanava). Löydä kyky -hanke käynistyi 2015, ja siinä vahvistetaan asiakkaiden työnhakutaitoja sekä työnantajien tietämystä asutismin kirjosta työelämässä.

Keppuli

Keppuli on Autismisäätiön kohtaamispaikka Helsingissä. Se on taidegalleria ja käsitöiden myymälä, "paikka arjen kokemuksille, hyville hetkille sekä pienille tapahtumille".  

Kokemusasiantuntijat

Autismisäätiön vuosikertomuksessa näkyy asiakaslähtöisyys, sillä siinä on paljon kokemuspuheenvuoroja. Ne konkretisoivat autismin kirjon henkilöiden elämää ja kuntoutusta. Myös muita mielenkiintoisia kokemuspuheenvuoroja on netissä paljona paljon, ja katsoin tukuittain videoita. 

Autismisäätiön Youtube-kanavalla vietin pitkät tovit. Yksin ja kaksin -videot ovat melko selkokielisiä videoita, joissa ohjataan tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita ja selviytymään niistä.

Suomi 100 vuotta -videot ovat teksnisesti todella kauniisti toteutettu, ja niissä korostuu erilaisuus ja erilainen ajattelu voimavarana.  

Olen lisäksi työssäni kohdannut autismin kirjoon kuuluvia opiskelijoita, suunnitellut heidän kanssaan yleistä ja erityistä tukea sekä ohjannut lukiopettajana oppimistehtäviä. Niistä kohtaamisista olen oppinut paljon siitä, millaista on, kun ongelmia on sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa ja mitä haasteita se asettaaopintojen suunnitteluun, ohjauksia ja tukemiseen. Siitä on esimerkki tässä postauksessa.

Autismisäätiöstä lisää:

Autismisäätiö.

Autismisäätiö.Vuosikertomus 2015. 

Autismisäätiön Youtube-kanava.

Autismi- ja Aspergerliitto. Opintokäyntikooste

Kävin 2.3.2017 Autismi- ja Asperger-liitossa, jossa toiminnanjohtaja Tarja Parviainen esitteli liiton toimintaa.

Liitto valvoo autismikirjon henkilöitä ja heidän läheistensä etuja sekä yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on keskeistä. Jäsenyhdistyksiä on 25, noin 3600 jäsentä. Liitto on perustettu 1997. Pääosin rahoitus tulee STM:n kautta veikkausvaroista. Tärkeät arvot ovat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja asiantuntijuus.

Tietoa pehmeällä tavalla.

Dignoosista

Autisminkirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa aistiperäisesti kokemukseen maailmasta ja vuorovaikutuksesta. Sen yleisyys on väestöstä 1 %. Lapsena diagnosoidaan noin 20 %, kaikkia ei koskaan. Uusimpien tutkimusten perusteella naiset ja tytöt on alidiagnosoituja. Suomessa noin 50 000.Autismin kirjon diagnoosit on WHO:n kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD) autismi on liitetty laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Näitä autismikirjon diagnooseja ovat (linkit johtavat suoraan liito sivuille)

·         autismi

·         Aspergerin oireyhtymä

·         Rettin oireyhtymä

·         disintegratiivinen kehityshäiriö

·         epätyypillinen autismi

Vuonna 2018 tulee diagnoosimuutos: autismikirjon häiriö, esimerkiksi Asperger poistuu nimenä uusista diagnooseista. Muutoksen taustalla on tutkimukset, joiden perusteella nimikkeistä huolimatta autismi on kaikilla sama, vaikka se ilmenee yksilöllisesti ja eri vaikeusastein. Amerikassa muutos on jo tehty.

Diagnosointimuutos tulee olemaan liitolle iso asia viestinnällisesti. Liiton nimestä ei ole vielä tehty päätöksiä. Muita ajankohtaisia asioita on sote-uudistus, ja sen vaikutukset liiton jäsenille ja autismikirjon ihmisiin askarruttavat.

Liitto toimii

Liitossa vaikuttaminen, viestintä, tiedotus ja koulutus esim. kokemusasiantuntijakoulutus ovat päätehtäviä. Ohjausta ja neuvontaa annetaan neljä kertaa viikossa puhelimitse. Kehittämistyöhön kuuluvat projektit, joilla tuodaan toimintamalleja ja työskentelytapoja Suomeen. Vertaistoiminta on tärkeää, ja jäsenyhdistyksille myönnetään siihen rahaa. Esimerkiksi autismialan ammattilaisten Aune-alueverkosto on liitolle tärkeä linkki alueille. Vuosittain on 2.4 on kansainvälinen autismitietoisuuden päivä. Tänä vuonna liitto on esillä koko viikon sen tiimoilta: Autismi- ja Asperger -liitto perustettiin 20 vuotta sitten.

Projektissa Arjessa alkuun koulutetaan vertaisosaajia perheiden tueksi, siinä kehitetään varhaisen tuen tapoja. Aktiivinen ikääntyminen - hanke päättyi juuri. Autistien määrä on lisääntynyt ja ikääntyneitä on yhä enemmän, joten heidän kohtaamiseensa on tehty materiaalia.

Kokemuksia kokemusasiantuntijoilta ja -kertomuksista

Kertomuksia autisminkirjon kokemisesta voi lukea. Esimerkiksi luin tukiasunnossa asuvan Juuson tarinan. Sen kertoo Juuso ja liiton asiantuntija. Liitto on julkaissut kirjan Minun tarinani, jossa nimen mukaa on tarinoita autismin kirjolta.

Video Eväitä elämään on lyhyt kuvaus nuoren aikuisen Evertin ja hänen isänsä elämästä. Siinä isä kertoo pojan elämän haasteista iloja unohtamatta. Hienosti sanoin ja kuvin tulee esille se, että rauhallisuus, toisto ja harjoittelu helpottavat sosiaalisia tilanteita.  Video on osa laajempaa dokumenttia Pala palalta, eväitä elämään, jossa 15 henkilö kertoo omasta tai läheisen neurologisesta sairaudesta tai vammasta. Autismiliitto-nimellä on oma Youtube-kanava, ja siellä on tuutin täydeltä hyviä videoita. 

Lisää

Austimi-ja Aspergerliitto ry. 

Austimi-ja Aspergerliitto ry. Esitteitä ja oppaita. 

Youtube-videot