Saavutettavuudesta

Olen opiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa huomannut, miten vaarallista on olettaa kaikkien nuorten olevan diginatiiveja. Samoin aikuisten opettamisessa on oltava tarkkana, ettei mikään tietotekniikkaan liittyvä ole itsestään selvää. Lisäksi S2-opiskelijoita on ääripäistä toiseen: joku ei ole koskaan aiemmin koskenut länsimaisin kirjaimin tehtyä näppäimistöä tai mitään näppäimistöä, toiset ovat alan insinöörejä.

Valitettavasti monet sivustot ovat visuaalisesti sekavia. Kun opiskelijalla on oppimisvaikeuksia, opettajan neuvo ”menen nettiin” tai ”googleta” ei pitkälle auta. Hakusanojen löytäminen, hakukenttiin sanojen oikein kirjoittaminen, hakutulosten lähdekriittinen arviointi ja hakutulosten tekstien lukeminen, tietojen kokoaminen ja lähdetietojen kirjoittaminen omin sanoin on monelle utopiaa. Vain opettajan apu ja ohjaava ote takaavat opiskelustrategioiden mallintamisen, harjoittelun ja vähittäisen hallitsemisen.

Toivottavasti saavutettavuuteen ruvetaan kiinnittämään huomiota. Se ei silti poista kaikkea ohjaus- ja tukitarvetta digitalisoituvassa maailmassa.

Saavutettavuusdirektiivi

Saavutettavuusdirektiivillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa tavoitteena:

·         edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa

·         luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle

·         parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisivustojen tulee siis olla helposti ymmärrettäviä kaikille. Tämä turvaa idean ”suunnittele kaikille”, eli kun palvelut sopivat toimintarajoitteisille, ne sopivat kaikille. Direktiivi tulee voimaan 23.9.2018.

Kummallista kyllä direktiivissä ei mitenkään mainita selkokieltä. Selkoviestinnän periaatteiden (sisällön, sanaston, rakenteen ja visuaalisuuden) ottaminen huomioon on silti eittämättä saavutettavuuden perusta.

Selkokielen strategia 2014 -2018

Selkokielen strategia toimenpide-ehdotuksineen päivitettiin juuri vuoden 2016 lopussa, ja siinäkin yksi kärkikohteista on digitalisaatio. Tässä ovat kaikki kärkikohteet:

•          Selkokielisten aineistojen tuottaminen maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi
•          Selkokielen aseman vahvistaminen osana kotimaista lainsäädäntöä
•          Digitalisoitumisen mahdollisuudet ja uhat selkokieltä tarvitsevien kannalta
•         Viranomaisten vastuu selkokielisten aineistojen tuottamisessa
•          Vastuu selkokoulutusten järjestämisestä.

Olin mukana selkokielen strategiapäivitystyöryhmässä. Toimenpide-ehdotukset toivottavasti konkretisoivat sitä, miten selkokieli tukee saavutettavuutta. Toimenpiteiden toteutuminen on itse asiassa jokaisesta kiinni.

Toimenpide-ehdotus 17: Selkokielen neuvottelukunta etsii ja kokoaa tahoja vaikuttamaan siihen, että maininta selkokielestä tulisi mukaan, kun valmisteilla oleva julkisten toimijoiden digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivi sulautetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Celia: saavutettava kirjallisuus

 Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, mm. äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celia on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa. 

Celian kirjasto karttuu 2000 kirjan vuosivauhtia, ja kokoelmissa on yli 40 000 kirjaa kaikista genreistä. Kirjoja on äänikirjoina, e-kirjoina ja pistekirjoituskirjoina. Celian kirjojen lainaaminen on muuten ilmaista, mutta peruskoulun ja toisen asteen koulutusten oppikirjojen lainaus on maksullisia.

Lainattavia suomen-, ruotsin- ja vieraskielistä kauno- ja tietokirjallisuutta pistekirjoina on noin 5000. Suomenkielisiä pistekirjoja tehdään vuosittain noin 100 kappaletta, niistä lapsille ja nuorille tuotetaan noin 50 pistekirjaa joka vuosi. Näiden lisäksi on maksullisia oppikirjoja. Celiassa on myös pistekirjoituksen harjoittelukirjoja. 

Pistekirjat on tarkoitettu sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille henkilöille. Kirjojen sisältö on toteutettu pistekirjoituksella, mutta pisteoppikirjoissa voi olla lisäksi kohokuvia tai erillisiä kohokuva- tai kohokarttaliitteitä. Pistekirjoitus vie enemmän tilaa kuin painettu teksti, joten yhdestä romaaniin tulee monia vihkoja, koska A4-kokoiselle sivulle mahtuu yhdelle riville 30 pistemerkkiä. Pistekirjat lainataan joko netistä tai asiakaspalvelusta.

Luetus-kirjat ovat pelkästään näkövammaisille tarkoitettuja tekstiä sisältäviä elektronisia kirjoja. Niitä kuunnellaan tietokoneen koneäänen avulla tai luetaan pistenäytöltä. 

Koskettelukirjoja voi tunnustella. Ne ovat värikkäitä, erilaisista materiaaleista valmistettuja kuvakirjoja. Koskettelukirjoissa on teksti myös pistekirjoituksella itse kirjassa tai sen liitteenä. Kirjoissa voi olla myös äänite. Koskettelukirjat sopivat näkö- ja monivammaisille, autistisille ja kehitysvammaisille lapsille, sekä kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Koskettelukirjat ovat usein yksittäiskappaleita.

DaisyTrio-kirjat sisältävät tekstin, äänen ja kuvat, ja niitä voi kuunnella ja samaan aikaan seurata tekstiä tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen näytöltä. Kirjat sopivat oppilaille, joilla on luki- tai muu oppimisvaikeus tai muuten tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa. Lisäksi kirjat sopivat hyvin myös heikkonäköisille henkilöille, sillä tekstiä voi suurentaa.

Celia tuottaa äänikirjoiksi noin neljäsosan suomenkielisistä kirjoista. Äänikirjat sopivat henkilöille, joille lukeminen on vaikeaa. Syitä ovat esim. lukivaikeus, näkövamma tai heikentynyt näkö, kehitysvamma, keskittymisvaikeudet, CP-vamma tai lihassairaus.

Celian käyttäjän haastattelu

Keskustelin Celian äänikirjoja käyttävän henkilön kanssa. Hänen on vaikea lukea pientä tekstiä, ja etenkin hämäränäkökyky on alentunut. Tekstin näkemisen pinnistely alkoi viedä ilon lukemisesta.

- Onneksi kuulin Celiasta. Menin lähikirjastoon ja sanoin kirjastonhoitajalle, että minulla on näköongelmia.

Kirjastonhoitaja ei kysynyt diagnoosia, Celian asiakkaaksi pääsi vain ilmoittamalla halun Celia-asiakkuudesta.

- Sain käyttäjätunnuksen Celiaan. Sitten voi mennä osoitteeseen celia.fi ja ladata oman tunnuksen avulla kirjoja. Kirjoja voi kuunnella netissä tai ladata omaan kännykkään. Kirjoja voi kuunnella myös sovelluksilla, esimerkiksi Pratsam Reader. Sen olen huomannut huonoksi. Sovellus pitää usein bootata.

- Celian äänikirjapalvelu on kohentanut elämänlaatuani. Voin kuunnella kirjoja kävellessäni ja kotona, sillä hämärän valaistuksen vuoksi ei tekstin lukeminen oikein suju, mutta kuuntelu kyllä.

- Kirjojen lukijoissa on hyviä ja huonoja. Hyvä lukija on sellainen, jolla on neutraali, selkeä ja läsnäoleva ääni. Huonon lukijan ääni on ärsyttävä, hänellä on esimerkiksi lievä puhevika. Jotenkin sellainen vain häiritsee kuuntelua.

Äänikirjojen lukijan haastattelu

Arja Korhonen on lukenut Näkövammaisten keskusliiton vapaaehtoispalveluun yli kymmenen vuotta äänikirjoja lukijoiden tilauksesta. Celian yleisten äänikirjojen lisäksi kirjoja luetaan myös yksittäisten asiakkaiden toiveiden tai tilausten mukaan. Arja on lukenut kirjoja laidasta laitaa, enimmäkseen oppikirjoja, myös jonkin verran aikakauslehtiä.

- Luin kirjoja, joita asiakkaat haluavat eli kirjoja, joita ei löydä Celian kirjastosta. Asiakkaan kyllä täytyy odottaa kirjaa, joskus jopa vuoden, jos ei nopeasti löydetä lukijaa.

- Lukija saa lukemiseen kirjalliset ohjeet. Tekniset ohjeet sisältää ohjelman käyttöohjeet. Huomasin, että tekninen tulos vaihtelee riippuen tietokoneesta. Lukea voi kotona omaan tietokoneeseen ladatun ohjelman avulla tai Näkövammaisten keskusliitossa.

- Itse lukemiseen myös annettiin ohjeet. Keskeistä on, ettei taustalla saa olla hälyääniä ja lukeminen on selkeää ja rauhallista. Ensimmäisestä luennasta annettiin tarkkaa palautetta. Sain hyvää palautetta miellyttävästä äänestä sekä rauhallisesta luennasta.

Arja on lopettanut lukijavapaaehtoistyönsä, sillä hän teki sitä pitkään ja uusia halukkaita oli jonoksi asti. Hän on tyytyväinen osallistumisestaan:

- Se oli helppo ja hauska tapa tehdä tehdä hyvää. Sopi ahkeralle lukijalle.