Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulutus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. helmikuuta 2017

Alkuvuoden kehittämishenkeä


Alkuvuonna 2017 olen ollut mukana monessa ammatilliseen erityisopetukseen liittyvässä.

1. Olen oman organisaationi edustaja koko ammattiopiston oppimisen tuen kehittämisryhmässä. Mukanaolo on mielestäni oleellisen tärkeää etenkin reformin alla: olen aikuisopiston siltana nuorisokoulutuksessa tapahtuvaan yleisen ja erityisen tuen kehittämistyöhön. Kehittämisryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi koko vuoden toimintasuunnitelma. Haasteita ei puutu.

2. Oman organisaationi erityisen tuen kehittämisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran keskustelemaan toiminnan tarkoituksesta ja tarpeista. Siitä lisää siihen liittyvässä omassa jutussa.

3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun reformiin valmistavan koulutuksen ensimmäinen osa päättyi tammikuussa. Tein koulutuksen aikana kehittämistehtävänä yhdessä oppisopimustoimiston Eija Korpelaisen kanssa aikuisopistomme erityisen tuen kehittämissuunnitelman. Siitä jatketaan!

4. Osallistuin ammattiopiston lähihoitajakoulutuksen erityisopettajien palaveriin, jossa etsittiin yhteisiä linjoja HOJKS-kirjauksiin. On todella tärkeää ja lohdullista olla mukana tällaisessa. Yhteinen keskustelu avaa sitä, miten määräyksiä ja toimintatapoja ymmärretään eri tavoin, ja kaikilla on hienoinen epävarmuus, toimiiko oikein ohjeiden mukaan. Kun asioita sanotaan ääneen, kaikki oppivat ja pohtivat sekä yhdessä löytävät toimintalinjoja. Tapaaminen oli todella opettavainen ja asioita avaava.


5. Olen ollut mukana parissakymmenessä HOJKS-palaverissa. Se pistää aina nöyräksi. Keskustelut opiskelijoiden kanssa opettavat joka kerta uutta. Lähestymistapa, sanavalinnat, kontakti tulee aina hakea kullekin sopivaksi, myös mukana oleva ryhmänohjaaja tulee huomioida ja lisäksi vielä resurssireunaehdot. Kohtaaminen on kuitenkin a ja o - se, että erityistä tukea tarvitseva aikuisopiskelija tulee kuulluksi.

6. Kävin kouluttamassa Haaga-Heliassa selkoviestinnästä. Ja taas opin rutkasti: koulutus oli osin AC-yhteyden varassa. Yhteys pätki, verkkomateriaalini ei ollut paras mahdollinen etäyhteyksiin. Huomasin, että kouluttajana minulle on tärkeää välitön kontakti osallistujiin, suora vuorovaikutus ja siihen liittyvä spontaani eteneminen ja sisältövalinnat. Kun en näe etäyhteysopiskelijoita ja kommentit tulevat viiveellä, tuntuu kuin hapuilisin usvassa.

7. Toimin 6.2. kouluttajana ammatillisen äidinkielen työpajassa, joka on osa OPH:n koulutusta Monipuolistuva kirjoittamisen opetus. Osallistujat saivat eväitä ja verkostoitumistukea uusien opetuskokeiluiden kehittämiseen. Tavoitteena on yhteiskirjoittaminen ja sen ohjaus. Otin koulutuksessa yhdeksi näkökulmaksi oppimisvaikeuksisten ja S2-opiskelijoiden näkökulman ja heidän ohjaustarpeensa. Keskustelimme paljon opiskelijoiden suuresta ohjaustarpeesta ja opettajan selkeästä ohjauksesta (selkokielen periaatteet).


Mietimme myös paljon opiskelijoita, jotka eivät oikein kykene tuottamaan tekstiä. Esittelin sovelluksia, jotka voivat auttaa kuten tablettien muistiinpano-ohjelmia, joihin voi puhua ja ohjelma tekstittää puheen. Sitä voi lähteä sitten muokkaamaan. Mukana olleet opettajat innostuivat esimerkiksi Padlet-ohjelmasta, jota voi käyttää monipuolisesti, esimerkiksi yhteisöllisesti kirjoitelman ideointiin. Ilmapiiri oli innostunut ja innostava! Opettajat tekevät kehittämishankkeita ja kokemukset kootaan toukokuussa.

8. Selkokirjat sopivat monille erityisryhmille. Selkokeskuksen Iloa selkokirjoista -hankkeessa on tarkoituksen itsenäisyyden juhlavuotena julkaista uusien tekijöiden selkokirjoja. Olen hankeryhmän puheenjohtaja. Olemme käyneet läpi käsikirjoituksia, ja jokunen helmi sieltä on noussut mutta odotuksiin nähden turhan vähän. Joka tapauksessa aikuiset erilaiset oppijat ja S2-lukijat ovat saamassa uutta luettavaa.

"Tavallinen" selkokirjaryhmä tapasi tänään, eli ryhmä jakaa vuosittain OKM:n selkokirjallisuuden ja muun saavutettavan kirjallisuuden valtiontuen. Olen ryhmän pj, ja olen ollut toiminnassa mukana vuodesta 2008. Tästä syystä minulla on aika hyvä tuntuma siitä, minkälaista selkokirjallisuutta on viime vuosina ilmestynyt. Keskeisiä kohderyhmiä ovat aistivammaiset, autismin kirjoon kuuluvat, kehitysvammaiset, oppimisvaikeuksiset, muistisairaat ja S2-oppijat - eli suurelta osin ammatillisen erityisopetuksen oppijat.



9. Olen käynyt kolmessa kotoutumiskoulutuksen ryhmässä "valmentamassa" opiskelijoita Minä luen sinulle! -kampanjaan. Selkokeskuksen kampanjassa maahanmuuttajaopiskelijat käyvät lukemassa selkokirjoja vanhuksille tai kehitysvammaisille. "Matkasaarnaajatyöni" on ollut jännittävää, sillä en tunne S2-opiskelijoita, joiden kanssa olen käynyt harjoittelemassa ääneen lukua. Selkokirjoja ei oikein ole A2-tasoisille kielen opiskelijoille. Opiskelijat ovat kuitenkin olleet innostuneen oloisia. Neljäs ryhmä, jota olen "valmentanut" on ollut minulle ennestään tuttu, joten sen kanssa olen osannut valita sopivia materiaaleja, ja harjoittelu on ollut monin tavoin antoisaa. H-hetki on 16.2. Silloin on maailman ääneen lukemisen päivä.

10. Kun näin asiat kokoan, huomaan, että koko ajan puuhaan ammatillisen erityisopetuksen ja erityisen tuen asioita. Ja kovin kellotettuja ovat päiväni.


torstai 8. joulukuuta 2016

Positiivisen pedagogiikan herättämänä


Oppimisen tuen kehittämispäivä Stadin ammattiopistossa 8.12.2016

Kehittämisaamupäivä alkoi Lotta Uusitalo-Malmivaaran (Helsingin yliopisto) alustuksella Nappaa hyvänteossa, positiivisen pedagogiikan tulokulma.

"Diagnosoi hyvää ja varaudu parhaimpaan" -mottonaan tutkija purki huolilähtöistä lähestymistapaa tietoiseksi vahvuuksien tunnistamiseksi. Tärkeää on kehittää myös ei-kognitiivisia taitoja (luonteentaitoja), ei vain interventioita oppimisongelmien tukemiseksi. Motivaatio ja periksiantamattomuus ovat esimerkiksi pärjäämistaitoja. "Luonteenvahvuudet ovat ruori."

Luonteenvahduudet ovat positiivisen pedagogiikan kulmakiviä, perustuvat aristotelisiiin hyveisiin (26), mm. luovuus, uteliasuus, rohkeus, sisukkuus, avomielisyys jne. Näihin on validioituja testauksia (viacharacter.com). Esimerkiksi kansainvälisten tutkimusten mukaan itsekuri (itsesäätelytaito) päihittää älykkyyden.

Luonteenvahvuuksien opettaminen ja tunnistaminen tulisi olla osa koulunkäyntiä. Uusitalo-Malmivaara on kollegansa kanssa kehittänyt "vahvuusvaris"-materiaalia. Esimerkiksi variskortit on suunniteltu avuksi tunnistamaan vahvuuksia, niitä käytetään varhaiskasvatuksesta työpaikkarekrytointeihin.
Uusitalo-Malmivaara antoi esimerkkejä siitä, miten HOJKSin etulehdessä on hojksilaisen kuva ja sen ympärillä hänen vahvuutensa ja konkreettiset esimerkit luonteenvahvuuksista. Lisäksi tutkija puhui vahvuuksien CVstä, joka on dokumentaatio hyvistä hetkistä ja osaamisesta. CV:tä voitaisiin koota varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun.

Noin kolmannes peruskoululaisista saa jotain oppimisen tukea (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Tutkija on sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea. Tuo tuntuu ammatillisen koulutuksen kannalta sekä mahdolliselta että askarruttavalta, sillä koko ajan on mielessä se, että tulee tukea ja kannustaa siihen, että opiskelija pärjää tulevassa työssä. Yhä tärkeämpää on miettiä, mitä ovat ammatilliset ydintaidot ja miten ohjata ydintaitoja työtaitoihin tähdäten.

Alustus pisti muutenkin miettimään erityisen tuen suunnitelmia suhteessa oppijan vahvuuksiin. HOJKSiin kirjataan kyllä opiskelijan vahvuudet, mutta kuinka paljon niitä todellisuudessa hyödynnetään opiskelussa, opiskelujärjestelyissä ja suoritustavoissa. Veikkaa, että kehittämisen varaa siinä kovasti on. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen pohjaideaanhan vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluvat elimellisesti, mutta silti epäilen, ette erityisen tuen suunnittelussa ei tarpeeksi tätä oteta huomioon.

Tutkija korosti positiivisten emootioiden merkitystä oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle psyykkis-fyysis-sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskelijan kohtaaminen hyväksyvästi, ilahtuneesti ja turvallisesti on kaiken pohja. Niin on - kaikkien kohtaamisessa. Kun erityisopettajan työ siirtyy konsultatiiviseen sujntaan, erityisopettajalta edellytetään lähestyttävyyttä, ammatillista kollegiaalisuutta ja erittäin edistyneitä yhteistyötaitoja.




tiistai 27. syyskuuta 2016

Ammatillisen erityisopetuksen verkoston tapaaminen

Ammatillisen erityisopetuksen verkosto 27.9.2016

Olen ollut mukana koulutuksessa, jossa on luotu ammatillisen erityisopetuksen verkostoa pääkaupunkiseudulla (6 op). Viimeinen lähipäivä oli erittäin antoisa. Se herätti paljon ajatuksia tulevan reformin vaikutuksesta erityiseen tukeen. 

Vaikka reformin mahdollisuuksia hyvään muutokseen tulee pitää mielessä, herättää taustalla olevat säästöpaineet huolta. Jos lähes 4000 opettajaa saa kenkää (synkin skenaatio), miten käy siinä rytäkässä erityisopettajien? Lisäksi ounastellaan erityisen tuen kriteereiden tiukkenemista, ja myös tuen tarjoajien kompetenssi mietityttää, jos yhä enemmän oppiminen tapahtuu työpaikoilla. 

Eettisyys mietityttää: saavatko tulevaisuudessa erityistä tukea tarvitsevat oppimista ja osaamista edistäviä opetusjärjestelyjä ja ohjausta? Miten aikuis- ja nuorisokoulutuksen liitos edistää erityisen tuen toimia? Kyllä on mielenkiintoiset ajat edessä. Siksi säilytän tähän postaukseen päivän aikana tekemäni muistiinpanot sellaisenaan.


Maija Hirvonen, JAMK

- ammattikieli (yhteisöllinen toimintakulttuuri), asiakaskieli (bisneslähtöinen yksilöpuhe)
- reformipuhe: onko se ristiriidassa yhteisöllisen toimintakulttuurin kanssa. Millaista on reformin kieli?

Konkaritutkimus: Maija Hirvosella käynnissä tutkimus, jossa haastatellaan eläköitymässä olevia erityisopettajia
Uran alussa:
- Autonomisuus vaikutti siihen, että he saivat paljon aikaan
- Eettinen asenne: vastuullisuus opiskelijaan nähden, opiskelija oli tärkein.
Muutos
- He ovat menettäneet autonomisuuden, toiminta on sulautunut muuhun.
- Papereiden täyttäminen vie hallinnan tunteen ja opiskelijakontaktit
- Opiskelijakontaktit ovat vähentyneet, tunne siitä, että voi vaikuttaa asioihin, on vähentynyt.




Seija Eskola, Validia ammattiopisto

- Tutke 2 (toimenpiteet jo voimassa) erityisopetuksen kannalta keskeisiä osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys ja joustavat yksilölliset polut
- osaamisen tunnistaminen ja opiskeluvalmiuksien tunnistaminen käsi kädessä
- Tutken myötä myös aikuiskoulutukseen tuli ohjauksen velvoite
- HOPS > Henkilökohtaisen osaamisen hankkimisen suunnitelma (työnimi tulevalle hopsille/henkilökohtaistamiselle)
- oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto (ammatillinen erityisopetus on osa sitä)
- ammatillinen erityisopetus, 1.8.2015; laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.2015 (aluehallintovirastoon voi tehdä valituksen päätöksestä)
- erityisopetus -> kun laki muuttuu tilastokeskuksen luokitus tulee muuttumaan (työstö alkaa ensi vuoden alusta olettaa Seija Eskola, hän korostaa pedagogisia syitä) -> koulutuksen järjestäjä määrittää erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyjä -> KUKA toteuttaa erityistä tukea? Suunnitelmallisuus moniammatillisessa yhteistyössä ja työelämäyhteistyössä: aikajärjestelyt, ympäristöt, työskentelymuodot, menetelmät, materiaalit, (apu)välineet, teknologiset ratkaisut.

Olli-Poika Parviainen, kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen (opettanut Tredussa maahanmuuttajaryhmiä)
Reforminäkymiä
- muutoksia: ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoitus, 351 tutkinnosta noin 160:een
- megatrendit: työn muutos, digitalisaatio, robotisaatio -> muutokset kohdistuvat etenkin ammatillisen koulutuksen ammateihin
- osaaminen syntyy siitä, että opetetaan ja opitaan oppimaan
- negatiivisten keskeytysten kasvu todennäköisyä
- 190 miljoonan leikkaus vuoden alusta, 10 % leikkaus toiminnoista -> mistä leikataan? Leikkaukset tulevat olemaan tosi suuria.
- Kun tehdään yleisiä tutkintoja, miten turvataan yksilöllinen ohjaus? Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus?
- Toisen asteen koulutus on osa elinvoimapalveluja eli ne todennäköisesti pysyvät kunnissa
- Aloituspaikkojen karsiminen? Miten käy aikuisille alanvaihtajille?

Kimmo Kekki, AEO, Luovi
Reformista
- Kokonaissäästöt 273 miljoonaa noin 15 % kokonaisrahoituksesta, lisäksi aikuiskoulutuksen leikkaus 70 miljoonaa
- yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto: järjestämisluvat -> vuoropuhelu -> suoritepäätökset (vahvistetaan rahoituksennperusteena olevat suoritteet tulevalle varainhoitovuodelle)
- OAJ: aito jatko-opintomahdollisuus turvattava. Kuka ottaa vastuun, jos YTO-aineiden opetus siirretään työmaalle?
- erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, mm. digitaalisten oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa
- tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten sopivin tavoin
- erityisen tuen määrittely saattaa muuttua, valvonta tiukentua ja erityisopetusrahat oikeasti suuntautua oikeaan kohteeseen
- Tavoitteena saada yhä suurempi osa jatkamaan jatkokoulutukseen.

Kaija Peuna-Korpioja JAMK
Mistä puhumme, kun puhumme erityisopetuksesta?

- Reformi pakottaa määrittelemään, mitä on erityinen tuki /erityisopetus. 
- Erityisopetus: ennaltaehkäisevää vai korjaavaa? Painotus ennaltaehkäisevyydessä. Mikä "(rästi)pajojen" paikka on nykynäkökulmasta tai yksilöllisissä poluissa? 

Verkostoitumista
Mm. HDO/erityisopettaja Arja Isoaho, STAO: Jukka Pitkänen, Satu Suihkonen, Varia: Mirjami Rossi-Mäenpää (@vantaa.fi), Winnova: Taru Koskinentarukoskinen@gmail.com
Töölönlahden kirkkaus on vastapainoa tulevan reformin hämäryydelle (27.9.2016).

tiistai 30. elokuuta 2016

Asiantuntijana toimiminen 30.8.

29.8.2016

Elokuun lähipäivä alkoi erityisen tuen suunnitelmien pohdinnoilla. Yhteinen keskustelu valaisi paljon: joka paikassa pohditaan aika samoja kysymyksiä. Aikuiskoulutusryhmä kokosi niistä seuraavanlaisen miellekartan.




30.8.2016

Asiantuntijuusosuudekseni sovimme ohjaajan kanssa lukivaikeuden ja siinä opiskelijan tukemisen sekä selkoviestinnän perusteiden paketin. Eija antoi koko päivän käyttööni. Käytin sen sovitusti klo 9 - 14.

Tavoitteenani oli tarjota tieto- ja kokemuspaketti. Minulla on paljon materiaaleja aiheesta, mutta tein ison työn räätälöidessänin sitä ryhmälle. Ajatuksenani oli se, että käyn läpi perusasioita esitellen, keskustellen ja pienin harjoituksin sekä hyödyntäen aiheeseen sopivaa videomateriaalia. Prezi-esityksiin kokosin paljon materiaaleja ja linkkejä, jotka on tarkoitettu syventämään asiaa, ja "livenä" tarkastelen ydinasioita.

Aihe on minusta mielenkiintoinen ja asiaa siitä riittäisi yllin kyllin. Keskustelua syntyi paljon ja halusin antaa sille tilaa. Sovelsin tilanteen mukaan ja valitsin esitysmateriaalista kohtia, joiden keskustelujen perusteella arvioin kiinnostavan ryhmäläisiä ja olevan oleellisia. Koska osa tietää asioista paljon, osa vähän, piti taiteilla heterogeenisuuden kanssa.

Asiantuntijuuspäivä oli todella opettavainen. Kun päivitin materiaaleja, löysin paljon uutta, esimerkiksi mielenterveys.fi-videot, ja oppimisvaikeus.fi-sivustoa katsoin uusin silmin tätä tarkoitusta varten. Omaa ohjaustyötä varten sopi hyvin, että pysähdyin jälleen miettimään strategioiden opetuksen tärkeyttä, ja miten se opiskelijalähtöisesti sujuu. Halusin siitä tehdä toiminnallisen harjoituksen, mutta yleisön pyynnöstä se jäi mallintamisdemonstraatioksi.

Kaisa ja Leena antoivat palautetta. Heistä oli hyvä juttu se, että materiaalini mahdollistaa kiinnostuneille lisätietoja ja linkkejä, eikä tarkoitus ollutkaa käydä kaikkea yhdessä. Alussa esittelemäni lähestymistapa (kokemukset, tunteet, asenteet) tuntui hyvältä, samoin ajankohtaiset esimerkit. Heistä oli tärkeä kuulla, mitä itse opin.

Pelkään, että pitkä Tuija-osuus oli puuduttava, vaikka koetin vaihdella toimintatapoja ja rytmiä. Joissain kohti kiirehdin, mikä ei aiheeseen kovin hyvin istu. Olin miettinyt toiminallisia juttuja väliin, mutta kommentit ja keskustelevuus vei voiton. Ryhmä vaikutti kuitenkin kiinnostuneelta, vaikka osalle asiat olivat kovin tuttuja. Koin tehneeni ainakin kunnon työpäivän!