Erityisopettajan matkassa: opintokäyntiantia

Olin erityisammattikoulun ammatillisen erityisopettajan Eeva-Liisa Talvelan matkassa, kun hän opetti ja ohjasi tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. Käynnissä oli projekti, jossa opiskelijat olivat suunnitelleet toiminnallista ensiapuopetusta telma-ryhmälle. Sain seurata projektin toteutusta. 

Ennen opetusta juttelin erityisopettajan kanssa hänen työstään. Juttuni kirjoitin haastettelutyyliin eli vastaukset kutakuinkin Eevan sanoin.

Eeva on hoitoalan ja vammaistyön opettaja sekä ammatillinen erityisopettaja. Hänellä on monta vuotta työkokemusta telma-opettajana, nyt hän on erityisammttioppilaitoksen ammattiopettajana ja ammatillisena erityisopettajana.

 

Minkälaisia erityisopiskelijoita on ryhmässäsi?

Opetusryhmissäni on näkö- ja kuulovammaisia ja opiskelijoita, joilla on mielenterveysongelmia sekä opiskelijoita, joilla on muita oppimisvaikeuksia, ja joillakin äidinkieli on muu kuin suomi. Opiskelijat opiskelevat ammattiin, ja jokaisella on omat haasteensa opiskelun etenemisessä.

Opettajan näkökulmasta oma ryhmä on se, jonka opiskelijoiden hojks-vastuussa olen. Tammikuussa aloitti kaksi opiskelijaa, kolme viime syksynä aloittanutta ja sen lisäksi on kymmenen muuta, jotka opiskelevat eri vaiheissa. Lisäksi kaksi valmistui jouluna. Opiskelijoillani on erilaisia erityisopetuksen syitä.

Mitkä ovat keskeisiä toimintaperiaatteita?

Yksilölliset polut ovat elinehto. Ohjaajan täytyy löytää sopivia reittejä, jotta opinnot etenevät. Opetussuunnitelma on oleellinen pohja, toimintasuunnitelma, ja siihen sovitetaan hojksien yksilölliset opiskeluohjelmat.

Mielenterveysongelmia on todella monella opiskelijoilla. Jokainen on otettava yksilöllisesti huomioon ja suunnitelmat tehdään todella henkilökohtaisesti. Opettajan ymmärtäväisyys on kaiken pohja. Poissaoloista ei voi jauhaa vaan sanoa, miten ihanaa nähdä, kun tulet kouluun. Pitää usein tekstailla viestejä: mitä sinulle kuuluu, kuinka voit.

Vain välittäminen on tärkeää ja sen ilmaiseminen. Kun opiskelija tänne tulee, se on timanttihetki. Opiskelijalle voidaan tehdä jaksamissuunnitelma yhdessä hänen kanssaan. Esimerkiksi yhden opiskelijan kanssa etsimme ratkaisua matikan ongelmaan, ja keskustelussa hän keksi itse ratkaisun. Aikaa, anna opiskelijoille aikaa. Ja pidät heihin yhteyttä. Heitä ei saa jättää yksin.

Mitä muuta opiskelijoiden erilaiset haasteet edellyttävät opettajalta ja opetukselta?

Joukossa on sokea opiskelija ja opiskelijoita, jotka näkevät huonosti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa näkövammaisia opiskelijoita auttavat kaikki apuvälineet kuten ruudunlukuohjelmat. Opintoja ei ole tarve mukauttaa. Vahvuuksia on enemmän kuin haittoja: opiskelijoilla on sellaisia kohtaamisen taitoja, joita näkevät eivät saavuta ollenkaan - kaikki esteettiset ja eettiset elementit ovat kohtaamisessa läsnä! 

Opettajana unohdan vallan, että opiskelijoilla on kuulo- tai näkövammoja - se on luonnollinen olotila. Verkkomateriaalit ovat esteettömässä muodossa. Jos joukossa on kuvioita, sanallistan kaiken tarkkaan. 

Kuurojen opiskelijoiden tulkin otan huomioon, varmistan, että hän pysyy mukana. Tauottaminen on oleellisen tärkeää, ja tulkilta saan palautteen, onko tahti ollut sopiva.

Kun opetustyössä on mukana muita tukihenkilöitä, yhteystyön hiominen on tärkeää. Esimerkiksi yhteistyö tulkin ja viittomakielisen avustajan kanssa on sellaista, että roolit pitää selvittää. Opettaja opettaa, tulkki tulkkaa ja avustaja avustaa.

Arjessa nämä kaikki asiat oppii, ei näistä ole oppikirjaa. Asiat on kuitenkin tärkeää sanoa ääneen. Kun olin telma-opettajana, tein paljon yhteistyötä ohjaajan kanssa. Ohjaajan vammaiskäsitys voi olla erilainen, joten yhteistyön hiominen on ensimmäinen haaste. Esimerkiksi telma-opetuksessa teimme niin, että ohjaajan rooli purettiin auki. Siitä tehtiin yhdessä opas.

Yhdessä opiskelijoiden kanssa on tehty myös telmaan ohjaajan opas työelämään valmentautumiseen. (Kirjoittajan huomio: tuossa oppaassa on paljon kenelle tahansa sopivaa asiaa: katso seuraavat kuvat.)

Minkälaista muuta yhteistyötä teet?

Eeva on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi työvalmentajan kanssa. Esimerkiksi jos käy ilmi, ettei opiskelijalle olekaan mahdollista valmistua tutkintoon johtavasta koulutuksesta, on työvalmentajan avulla löytynyt toinen väylä. Myös opon kanssa yhteistyö on tosi tärkeää. Sitten on kuraattori, terveydenhoitaja ja opintosihteerit.

Kaikkea ei tarvitse itse osata, täällä on esimerkiksi telma-opettajia, jonka puoleen voi kääntyä. Sitten on verkostot, joita on kertynyt elämän varrelta, esimerkiksi opiskelukavereita erityisopettajaopintojen ajalta. Opo on avainasemassa, ja monessa opiskelija-asiassa on  mukana kuraattori, terveydenhoitaja ja opintosihteeri.

On ollut myös välillä mahdollista ostopalveluina saada opiskelijalle konsernista psykologin, erilaisten terapioiden ja työvalmentajien palveluita. Lisäksi meillä on tukiopetusta ja tukiopettajien kansa olen yhteystyössä. Eniten tukiopetustarvetta on matematiikassa. Eli monenlaista yhteistyötä on.

Mikä sinusta on tärkeintä ammatillisen erityisopettajan työssä?

Ei saa hermostua eikä provosoitua. Pitää pysyä rauhallisena. Sanoja olen vähentänyt. Selkeys ja selkokielisyys alkaa tulla luonnostaan. Liudentamiseen pitää olla tatsi, sisältöä on oltava vaikka helposti.

Sekin on monen stressaavan opiskelijan kanssa tärkeää, ettei juututa, vaan mennään seuraavaan asiaan. Ilmapiirin täytyy olla sellainen, että opiskelija voi aina pyytää apua. Positiivinen vire vaikuttaa ilmapiiriin. Kiittäminen ja kannustaminen tulevat ensimmäisenä.

Toisto ja toisto  - se on oleellista. Olen vakuuttunut, että kaikessa opetuksessa pitää toistaa, siitä seuraa syväoppimista. Pitää malttaa odottaa. Ja mallintaminen vaikuttaa siihen, että opettajan mallia voi opiskelija soveltaa omassa toiminnassa. Esimerkiksi kun opiskelijani nyt ohjaavat telma-opiskelijoita, he ovat huomanneet, että voi toimia ohjaajana niin kuin Eeva on toiminut heidän kanssaan – niin sanoi juuri yksi opiskelija ja olin siitä todella iloinen.

Joustavuus on tärkeää. Suunnitelmat opsin mukaan ovat tarkat, mutta mitä tehdään milläkin kerralla, se pitää soveltaa tilanteen mukaan.

Lovit-vuorovaikutusmalli sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Sovellan sitä opetuksessani: läsnäolo, odottaminen, vastaaminen, ilmaisun mukauttaminen ja tarkistaminen.

(Ks. LOVIT-periaatteista video tai esittely Oiva-mallista.)

Mistä iloitset työssäsi?

Opiskelijan edistysaskeleiden huomaaminen on ilo. Ja se, kun sen voi opiskelijalle sanoa ja osoittaa.

Olet myös Taitaja Plus -toiminnassa. Mitä se tarkoittaa?

Työni hieno puoli on se, että voi olla monessa mukana. Olen ollut valmentamassa opiskelijoita Taitaja-kisoihin, koska nämä valtakunnalliset ammattitaitokilpailut ovat toukokuussa Helsingissä. Meillä on kaksi paria, jotka ovat mukana tänä keväänä Taitaja Plus -kisojen finaalissa. Taitaja Plus on kilpailusarja erityisopiskelijoille. Olemme harjoitelleet kisatehtäviä, ja nyt on haussa henkinen tsemppari. Suunnittelemme myös työparini kanssa kisatehtäviä.

On hieno nähdä kisaparien osaamisen kehittyminen. He oppivat toisiltaan ja ammattitaito kasvaa koko ajan. Viimeksi toinen pari huomasi toisen parin toiminnasta, että suunnitelmien tekoa pitää kehittää.

(Kirjoittajan huomio: Eevan opetuksen ja ohjauksen seuraaminen oli todella antoisaa. Opettajan tilannetajuisuus, positiivisuus, reagointiherkkyys, kannustavuus ja yksilöllinen huomioonottavuus oli esimerkillistä.)

Erityisopettaja ja opiskelijat ohjaajina: opintokäyntiantia

Pääsin mukaan erityisammattioppilaitoksen päivään (7.3.2017), jossa lähihoitajaopiskelijat ohjasivat autismin kirjon telma-opiskelijoita ensiapurasteilla. Opiskelijoiden tavoite oli oppia projektityöskentelyä, ensiaputoimintaa ja asiakkaiden ohjaamista. Kokemus oli todella opettavainen: sain kokemusta näkövammaisten opiskelijoiden toiminnasta ja autismin kirjon opiskelijoiden kohtaamisesta.

Lähihoitajopiskelijat opiskelevat vammaistyötä. Osana vammaistyön ja yritystoiminnan opintoja he ovat tehneet projektisuunnitelman, toteuttavat suunnitelmaa ja arvioivat sitä. Projektisuunnitelman mukaan opiskelijat ohjaavat erityisryhmille ensiaputaitoja. He ovat jo aiemmin toteuttaneet projektin kehitysvammaisille opiskelijoille, nyt sama toteutetaan autismin kirjon nuorille telma-opiskelijoille.

Suunnitelmavaiheessa opiskelijat olivat käyneet tutustumassa tiloihin, joissa ohjaus tapahtui. Tämä on tärkeää, sillä osa opiskelijoista on näkövammaisia. Paikkojen tutuksi tuleminen on siten tärkeää.

Suunnitelmiin kuuluin myös se, että opiskelijat käyvät etukäteen tutustumassa telma-ryhmään. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska telma-ryhmän ohjelmaan oli tullut muutos. Tämä opetti opiskelijoille sitä, että suunnitelmiin tulee yllättäviä muutoksia, joihin pitää sopeutua.

Projektiin kuuluu kolme ohjauskertaa. Eilen oli ensimmäinen kerta, jonka perusteella tunnelmat ryhmässä vaihtelivat. Kaikki ei ollut mennyt nappiin.  Ennen tämänpäiväistä toista projektikertaa opettaja keskusteli ryhmän kanssa palautteesta ja tsemppasi toiseen projektikertaan. Tässä auttoi myös se, että eilen telma-opiskelija oli palautteeseen kirjoittanut kysymyksen: mikä on mieluisinta ensiapukurssin osioiden vetämisessä? Yhteisessä keskustelussa opiskelijat vastasivat palautekysymykseen näin:

- Kivointa on, kun ihmiset osallistuu.

- On kiva nähdä opiskelijoita ja tutustua telma-opiskelijoihin.

- Mulle mieluisinta on että saa jakaa tietoa.

Opettaja vastasi myös:

- Tehän kehitytte aivan valtavasti ohjaajataidossa, siinä, miten rakentaa tällainen kokonaisuus ja saada ihmiset mukaan osallistumaan. Onnistuitte eilen hienosti siinä, mitä on toisen ihmisen ohjaaminen ja opettaminen.

Opiskelijat keskustelivat myös siitä, ovatko autismin kirjon opiskelijat helpompia vai vaikeampia ohjattavia kuin kehitysvammaiset. Opiskelijoiden mielestä autismin kirjon ohjattavat olivat helpompia kuin kehitysvammaiset, joita opiskelijat ohjasivat syksyllä. Opettaja kertasi vielä sitä, miten kohdataan autismin kirjon opiskelijoita.

Tämän pohjustustunnin jälkeen siirryimme telma-ryhmään. Päivän esiapurastien aiheena olivat 
1) palovammat ja kolmioliinan käyttö 
2) hätäpuhelu 
3) kehonhallintapeli, jonka opiskelija oli tehnyt yhdessä opiskelijamentorin kanssa.

Palovammoista ensin kerrottiin, sitten harjoiteltiin rasvalaastarin ja siteen sitomista sekä kolmioliinan solmimista.

Harjoiteltiin hätäpuhelun soittamista dramatisoidun tilanteen avulla.

Kehonosia tunnistettiin opiskelijan tekemän pelin avulla - ohajustilanne oli osallistava.

Lähihoitajaopiskelijoita oli viisi, ja heistä jaettiin kolme ryhmää. Joka ryhmällä on yksi rasti, jossa telma-opiskelijat kävivät pienryhmissä. Telmalaisissa joku kommunikoi kommunikaattorin avulla, joku oli mutisti, muutama kommunikoi avoimesti, suuri osa vältti kontaktia. Silti lähihoitajaopiskelijat onnistuivat ohjauksessa hyvin ja saivat aikaan vuorovaikutusta.  

Koska yhdellä sokealla opiskelijalla oli opaskoira, myös koiran läsnäolo tehosti vuorovaikutusta. Moni telmalainen uskalsi silittää koiraa – ja hymy kasvoilla oli leveä. Vuorovaikutusta!

Autismin kirjon ryhmässä oli kommunikaatiota tukevia välineitä, ja ryhmässä harjoitellaan monin tavoin sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikututusta.

Monista opeista on mielestäni ohjeeksi kaikille:

Oli etuoikeus olla seuraamassa, sitä, miten hienosti opettaja valmensi ja kannusti opiskelijoitaan ja miten opiskelijoiden varmuus kontaktiin lisääntyivät ja ohjaustaidot karttuivat. Lisäksi autismin kirjon telma-opiskelijoiden osallistuminen opetti rutkasti siitä, miten kommunikointi ja osallistumista voidaan rohkaista. Tällainen on toiminnallista, työelämälähtöistä ja integroivaa toimintaa parhaimmillaan.

Oppimisen apuvälineet. Opintokäyntiantia

Erilaisten Oppijoiden Liitto Ry ylläpitää apuvälinekeskusta Helsingin keskustassa. Liitossa on parikymmentä jäsenjärjestöä, uusimpia on kesällä perustettu Satakieliset eli

Monikieliset erilaiset oppijat ry (yksi palvelu on lukitestit S2-oppijoille – uusi tieto minulle).

Liiton toimintaa ja apuvälineitä esitteli Sanna Maijanen. Esille tuli kiinnostava ESR-hanke Taitotuunaajat, joka on juuri alkanut tavoitteena aikuisten perustaitojen vahvistaminen. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa oppisopimustoimiston kanssa. Lisäksi on käynnistynyt Oppi-va -hanke (Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvaatimuksiin), jonka tavoitteena on edistää työtehtävien suorittamista helpottavien apuvälineiden käyttöä työpaikoill. Lisäksi esille tuli Luksian Osallisena verkossa -digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -nettimateriaali, joka on monipuolinen ja siinä on hyvät linkit sovelluksiin ja ohjelmiin. 

Opintokäynti siis tarjosi uutuustietoja oppimisvaikeuskentältä. Lisäksi meidän kolmen opettajan pienryhmä sai tiiviin ja havainnollisen esittelyn apuvälineistä, lähinnä tietokonesovelluksista. Nettisivulla kerrotaan, että apuvälineitä on esimerkiksi

•          hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle
•          tekstin tuottamisen vaikeuksiin
•          lukemisen suuntaamiseen (estää riveillä hyppimiseen)
•          kirjoitusvirheisiin
•          matematiikkapulmiin
•          vieraiden kieltenoppimisongelmiin
•          keskittymisvaikeuksiin
•          motorisiin hankaluuksiin esimerkiksi suuntien hahmottamiseen.

Lukiviivaimia ja -kalvo.

Lukiopettajana monet lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet ovat tuttuja (lukikalvot, viivain, tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmien hyödyntäminen (marginaalien, kirjainkoon ja fontin muuttaminen, oikolukuohjelmat, tekstin kommentointimahdollisuudet, yhteiskirjoittaminen); muistiinpano-ohjelmiin sanelun avulla tekstin tuottaminen jne. Eniten kiinnostivat uudet tablettisovellukset.

Matematiikan apuvälineisiin olen myös aiemmin tutustunut, mutta uudet innovaatiot aina innostavat, tässäkin tietokoneohjelmat. Lähiaikoina olen nähnyt esimerkiksi, miten Wifi Smartpen toimii: kynä tallentaa sille suunnitellulle paperille kirjoitetut asiat ja ne voi siirtää ja lähettää opiskelijalle. Matematiikan apuvälineitä tässä tapaamisessa vain sivuttiin.

Matematiikan havainnollistamiseen

 Sanna Maijala keskittyi esittelyssään välineisiin, ohjelmiin, sovelluksiin ja peleihin. Keskustelimme myös siitä, että tietokonepohjaiset sovellukset kehittyvät nopeasti. Erilaisten oppijoiden liitolla on selkeitä esitteitä peleistä ja sovelluksista, mutta tosiasia on se, että jo puolen vuoden päästä printtimateriaalit ovat vanhentuneita. Tulevaisuudessa materiaalit todennäköisesti tehdään digitaalisesti, jotta päivittäminen on ajantasaista.

Seuraavassa on muistilista sovelluksista ja ohjelmista, joihin tutustuimme:

1.    Crome

Crome-selaimen laajennus Mercury Reader  siivoaa teksteistä ylimääräisen pois, laajennuksen saa ladattua helposti Cromessa hakusanalla. Sen jälkeen pitää hakea nettijuttu, jonka haluaa lukea ja sen jälkeen klikata oikean yläkulman Mercure Reader -symbolia. Teksti muuttuu helpoksi hahmottaa, koska kaikki ylimääräiset värit, kuvat, mainokset jne. poistuvat, fonttikoko on suuri ja taustaväri (vaaleanharmaa) helpottaa lukemista.

2. iPad

•       puhehaku (lisätään asetuksista)
•       Siri - Siriltä voi kysyä ja tehdä muistutukset, herätykset puhuen.
•       Muistiinpanot-sovellus: voi tehdä puhumalla muistiinpanot. Muistiinpanot voi kuunnella (maalattu alue).
•        Voice Dreame: voi perustaa oman äänikirjaston. Sovellus on maksullinen. Netissä voi hakea tekstin ja tallentaa sovellukseen. Sovelluksessa tehdään ääni-, alleviivaus- ja kielivalinnat.
•        Dracon Dictation: ilmainen sovellus, jossa voi puheen avulla tuottaa tekstiä.

3.    Google kääntäjä toimii myös iPadilla. Käännöksen voi hakea näppäimistöllä kirjoittamalla, käsin kirjoittamalla tai puhumalla.

4.    Äänikirjat kannattaa myös muistaa: celia.fi (ks. postaukseni Celiasta).

Matematiikan erityisopetustunneista – ja paljon muustakin

Olin 28.2. mukana maahanmuuttajien peruskouluun valmistavien ryhmien oppitunneilla (Omnia), kun Marja Huovila opetti matematiikkaa. Hän on ammatillinen erityisopettaja ja kouluttanut eri yhteyksissä matematiikan erityisopetuksesta. Sain toimia tunneilla mukana apuopettajana.

Marja kiteyttää kolmeen sanaan opetuksen periaatteet: konkretisointi, havaintovälineet ja aikaa. Näin niiden toteutuvan myös käytännössä. Marja kertoi toiminnastaan:

• On tärkeä hyödyntää kaikkia oppimiskanavia: auditiivisuus, visuaaliuus ja kinesteettsyys. On myös tärkeä myös käsitteet kirjoittaa ja sanoa. hahmottamista tukevat konkreettiset apuvälineet ovat tärkeitä.

Kuutio, neliö, sadasosa, kymmenesosa - näin voi konkretisoida.

Tunneilla harjoiteltiin muotoja ja niiden hahmottamista. Lisäksi aiheena olivat murtoluvut, desimaalit ja prosentit. Näitä asioita vasta alettiin harjoitella. Hitaaseen ja vähittäiseen lähestymiseen Marjalla oli ohjenuora omalta opettajaltaan:

• Joskus vain annetaan ajatus asiasta - siihen palataan myöhemmin.

Käsitteiden ymmärtämisen apuna konkreettisesti apuvälinen asioiden avaaminen selvästi auttoi. Myös toisto oli tärkeää ja henkilökohtainen ohjaus. 

Opiskelijat selvästi hakivat varmistusta ja palautetta. Kiersin Marjan lisäksi ohjaamassa tehtävien teossa, ja hyvin opiskeljat ottivat ohjausta vastaan kaikissa päivän opetusryhmissä.

Valmistavan koulutuksen opiskelijat on jaettu ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Olin  mukana kahdessa eritasoisessa ryhmässä. Periaate on kuitenkin sama: opetus on kielitietoista eli kaikki opettajat tukevat samalla suomen kielen oppimista. Näillä tunneilla se sujui luontevasti, sillä matematiikan käsitteet täytyi avata, toistaa ja konkretisoida monin tavoin. Mukana oli kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja konkertisoivat välineet. 

Muotoja: käsitteitä ja sanoja

Opetus kielitietoisen havainnolliseksi

Marja toivottaa jokaiselle omalla äidinkielellä hyvää huomenta tai päivää, henkilökohtainen ote ja kaikkien äidinkielien kunnioittaminen selvästi ilahdutti opiskelijoita. Se vaikuttaa työskentelyilmapiiriin positiivisti.

-       - - -

Marja on aiemmin opettanut ammatillisessa erityiskoulussa. Hän on opettanut esimerkiksi näkövammaisia ja kehitysvammaisia. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista oppijoista. Esimerkiksi keskittymisvaikeuksiset pystyvät harjoittelemaan laskuja, kun heillä on käsillä tekemistä, konkreettisia havaintovälineitä. Hahmottamisen tukena hän on pitänyt hyvinä  Allomaari-pelejä. 

Harjoitus muotojen hahmottamiseksi.

Hahmottamisharjoituksina Marja käyttää myös Feuersteinin tehtäviä. Niiden käyttöön on lupa, jos on käynyt metodin käyttöön kuuluvankoulutuksen. Instrumental Enrichment -menetelmä on ohjelma, jolla muokataan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Se on kehittänyt professori Reuven Feuerstein (1921-2014) työryhmineen. Harjoittein kehitetään ajattelutaitoja ja niiden siirtämiseen arjen toimintatapoihin. (Lyhyt kooste menetelmästä on esimerkiksi tässä ).

  

Näkövammaisten opetuksessa oli kaikessa otettava huomioon puheen konkretia. Marja kertoo:

• Ei voi sanoa” tää jaetaan tällä”, vaan tarkkaa kieltä. Apuvälinepalvelu teki pyydettäessä havaintovälineitä. Apuvälineet ovatkin näkövammaisten kanssa todella tärkeitä, niiden pitää olla sellaisia, että kosketusaistin avulla asia hahmottuu. Kehitin itsekin apuvälineitä, esimerkiksi kymmenjärjestelmän opetuksessa munakennot toimivat todella hyvin.
• Näkövammaisten opiskelijoiden kanssa asioiden sanottaminen on siis oleellista. Esimerkiksi verbit ”nähdä” ja ”katsoa” eivät ole pannassa. Niitä käytetään arkisesti siinä kuin sanotaan ”mennään kahville” vaikka luotaisiinkin vain vettä tai teetä.

Marjalle yhteistyö on A ja O. Yhdessä toteutettu opetus tarjoaa opiskelijoille vaihtelua ja lisää ohjausta. Marja on tottunut työskentelemään kouluavustajien kanssa ja hänen tunneillaan käy säännöllisesti auskultoijia:

• Sanon aina, että jos ei osaa jotain, pitää kysyä suoraan. Niin oppii, opetellaan yhdessä ja tehdään yhdessä.

P. S. Linkki lokakuiseen opintokäyntiini matematiikan erityisopetuksessa ja samanaikaisopetuksessa on tässä.

Telmassa 11.11.2016

Vierailu Telma-ryhmässä oli mielenkiintoinen ja avartava. Olen lähihoitajien opettajana käynyt monenlaisissa kehitysvammayksiköissä, mutta Telma-koulutuksesta tiesin jotakin vain lukemani perusteella.

Ryhmässä oli tänään 11 opiskelijaa, joilla kahdeksalla oli avustaja. Sen lisäksi ryhmässä on ohjaaja, ja tänään mukana oli myös fysioterapeutti. Opettaja piti ohjia käsissään ryhmässä, jossa jokaisella oppijalla on monia haasteita.

Viikko- ja päiväohjelma oli strukturoitu, joskin joustavuus on oltava, sillä muutoksia on monesta syystä. Toiminta oli opiskelijalähtöistä, ja kiinnitin siihen huomiota, miten jokainen oppija sai halutessaan ilmaista itsensä rauhassa loppuun, oli ilmaisu sitten puhetta, kuvia tai "kyllä"/"ei"-lappu.

Lukujärjestys luokan ovipielessä

Toiminnallisen matematiikan opetuskokonaisuus oli todella kiinnostava. Tuntisuunnitelman opiskelijat saivat kuvin tuetusti. Tehtäviä voitiin tehdä omassa tahdissa ja soveltaa. Mittayksiköitä harjoiteltiin tekemällä, esimerkiksi itse hyppäämällä ja hyppy mittaamalla.

Minulla oli ilo olla osa kahden nuoren miehen ryhmää. He ottivat minut luontevasti vastaan. Yhdessä hypimme ja mittasimme, arvioimme metrin mittaa, kellotimme päiväohjelman ja arvioimme kauppakassin sisällön hintoja.

Hienosti opetus tuki oppijoiden yksilöllisiä vahvuuksia, mutta tavoitteellisesti tuki oppijoiden kasvua aikuisuuteen. Ihailin opettajan lämpöä, selkeää tavoitteellisuutta, ohjaaja-avustaja-oppija-hallintaa ja pelisilmää tilanteiden muuttuessa.

Eettinen pohdintani liittyy etenkin työelämävalmiuksiin tähtäämiseen silloin, kun arjessa pärjäämisessä on merkittäviä vaikeuksia. Telma-toiminta on kaikkiaan kannatettavaa, näen sen etenkin kuntouttavana toimintana, tärkeänä tukena nuoren aikuistumisessa ja itsetunnon vahvistamisessa. Seuraava askel monella on työtoiminta, ei varsinaninen työelämä. Siten ajatus siitä, että kyse on ammatillisesta koulutuksesta, pistää minut miettimään. Arvostan nimenomaan toimintaa kuntoutuksen osana, kasvatuksellisen kuntoutuksen osana.

Matematiikan erityisopetus 24.10.2016

Stadin ammattiopisto, lähihoitajakoulutus: matematiikan erityisopetuksen ja samanaikaisopetuksen seuraaminen

Tavoitteenani oli tutustua lääkelaskujen ohjaukseen ja opetukseen, seurata menetelmiä ja opiskelijan toimintatapaa matemaattisessa päättelyssä. Lääkelaskut tulee laskee kynällä ja paperilla, laskinta ei voi käyttää.

1. Yksilöohjaus, lääkelaskut, erityisopettaja Sissi Huhtalan ohjaus

 Opiskelija on maahanmuuttajataustainen lähihoitajaopiskelija, jolla on lukiossa todettu lukivaikeus. Laskemisen apuna opiskelija taulukoi mittayksiköt ja siten hahmottaa ne. Lisäksi apuna käytetään piirtämistä, sekin konkretisoi määriä ja annoksia.

Virheellisiä lakuja ohjaaja kävi läpi siten, että hän purki auki opiskelijan ajattelua. Ratkaisut selitettiin ääneen, samoin se, minkälaisin ratkaisuin pääsee oikeaan lopputulokseen. Opiskelija sai laskettua kuudesta tehtävästä yhden oikein. Hän sai harjoituksia kotiin ja uusi ohjausaika sovittiin. Harjoittelun tulee jatkua, jotta valmiudet lääkelaskukokeeseen vahvistuvat.

Opiskelija laski ensin väärin, sillä muuntaminen ei vielä onnistunut. Muuntamisessa tarvittavaa hahmottamista tulee tukea kertauksin ja konkretisoinnin.

2. Matematiikan oppitunti ja erityisopettajan samanaikaisopetus

Opiskelijaryhmä opiskelee hoidon ja huolenpidon tutkinnon osaa, jonka aikana on yhteisten tutkinnon osien matematiikan jakso. Siinä sisältönä ovat lääkelaskut. Tunnin ohjelmassa oli tablettien annostus. Läsnä oli vain 8 opiskelijaa.

Laskut aloitetaan hahmottamalla sanallinen tehtävä:

Määrä
Vahvuus
Annos

Muunnostaulukko otetaan avuksi, jotta mittayksiköt hahmottuvat (esim. grammojen muunnos milligrammoiksi).

Opettaja laski yhden tehtävän yhdessä läpi. Lasku ajateltiin yhdessä ääneen vaihe vaiheelta. Kaksi opettajaa varmisti, että jokainen opiskelija pysyi vaiheissa mukana. Ohjaus oli keskustelevaa, vuorovaikutteista. Esimerkiksi jakolasku ja jakokulma purettiin yhdessä osiin, opettaja kirjoitti avainsanat joka vaiheesta (jaa, kerro, vähennä, pudota).

3. Opetuksen ja ohjauksen apuvälineistä

Wifi Smartpen on uusi sovellus, jota voi käyttää erityisopetuksessa. Kynä on hankittu Toiminnallisen matematiikan -hankkeen aikana. Kynä ja siihen suunniteltu erityispaperi ovat työvälineet: opettaja voi tallentaa esimerkiksi laskuprosessin, sillä älykynä kuvaa ja äänittää sen, mitä tehdään. Tallennuksen voi tallentaa tiedostona tai nettilinkkinä. Sen voi lähettää opiskelijalle, joka voi harjoitella tallennetun mallinnuksen avulla.

 4. Toiminnallista lääkelaskentaa -valinnaisopinnot

Toiminnallista lääkelaskentaa -valinnaisopinnot järjestetään torstaisin. Vastuuopettajana toimii matematiikanopettaja Anne Saarela, erityisopettaja Sissi Huhtala on usein samanaikaisopettajana. Joskus ryhmässä on jopa 30 opiskelijaa.

Yhdellä tunnilla opettaja teki luokkaan 13 toimintapistettä. Joka pisteessä oli lääkelaskutehtävä (laminoitu paperi), lääkepurkki tabletteineen ja lääkeannoskippo. Opiskelijat kiersivät toimintapisteissä pareittain. Patin piti ottaa pariselfie ja joka pisteen ratkaisusta kuva ja lähettää ne yhtenä tiedostona opettajalle. Kuhina oli kova ja toiminnallisuus innosti tehtäviin. Opettajat kiersivät ja ohjasivat eri pisteissä.

5. Arviointi

 Lähihoitajaopiskelijoille lääkelaskut ovat vaikeita ja tuentarve on suuri, sillä aivan peruslaskut (yhteen, vähennys) tuottavat suuria hankaluuksia. Se todentui opiskelijaryhmän opetustunnilla.

 Havainnollistaminen, konkretisointi, mallintaminen ja sanoittaminen olivat ohjauksen keskeisiä menetelmiä. Varsinaisessa ohjauksessa ei tällä kertaa käytetty tabletteja konkretisoimaan opetusta, mutta muuten se on yleinen käytäntö (toiminnallista matematiikkaa).

 Opetuksen seuraamisen tavoitteeni toteutuivat hyvin. Olen joskus aiemmin ollut jonkin verran matematiikan opetuksessa mukana, silti silmäni avautuivat, miten merkityksellistä sanottaminen ja malintaminen on. Lisäksi nuorten opiskelijoiden turhautumisen purkaukset on otettava vastaan kylmän rauhallisesti. Kannustamista ja rohkaisemista tosiaan tarvitaan, kun nuori kurkku suoraan huutaa: "Mä en oo koskaan osannu matikkaa." Eikä hän ole ryhmässä tunteen vallassa yksin.