Töissä niin kuin muutkin: kehitysvammaisten työllistymisestä

Helsingin Sanomat (19.3) käsittelee artikkelissa "Parasta on oma raha" osatyökykyisiä. Esimerkiksi kehitysvammaisten työllistyminen on vaikeaa. Toisaalta tiedetään, että kehitysvammaisia voisi olla "oikeissa" töissä moninkertaisesti enemmän kuin nykyisin on. Kehitysvammaliiton mukaan työllistyneitä on noin 500. Helppoa työllistyminen ei ole.

Työllisyystilanne on nyt muutenkin huono, eivätkä työnantajat halua sitoutua työntekijään, joka vaatii tavallista enemmän perehdyttämistä. ”Samoista työpaikoista kamppailevat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, ja jopa korkeasti koulutetut ihmiset. Vaatimukset ovat hillittömät. Haetaan moniosaajia, sosiaalisia ihmisiä.”

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen mukaan vammaisilla on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se ei vielä toteudu. Työkeskustyöskentely tai avotyötoiminta eivät ole palkkatyötä. Kehitysvammaiset harjoittelevat työkeskuksissa työelämätaitoja, mutta palkkatyö antaa palkan ja kontakteja "tavallisten" ihmisten kanssa. Artikkelissa tulee esille työvalmentajien merkitys työllistymisessä.

Työvalmentajat auttavat paitsi työpaikan tai sopivan työntekijän löytämisessä myös työssä alkuun pääsemisessä. Asiakkaat ovat esimerkiksi kehitysvammaisia. - -Kehitysvammaisten työllistymisen esteenä on, ettei työnantajilla ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä osatyökykyisen henkilön voisi palkata. Mahdollisuus työvalmentajan apuunkaan ei ole kovin tunnettua.

HS-artikkelissa kuvataan hyvin, miten työvalmentaja on sekä kehitysvammaisen työntekijän että työnantajan tukena. Juttuun haastatellut työvalmentaja, työntekijä ja työnantaja selvästi puhaltavat yhteen hiileen. Harjoittelu ja  rohkaisu oli työn alussa tärkeintä, nykyisin työvalmentaja käy enää kerran kuussa kyselemässä, miten työ kaupassa sujuu. Kaupassa on myös nimetty yksi työkaveri tukihenkilöksi. 

Artikkelin perusteella työllistymisen esteenä on työnantajien tietämättömyys ja työvalmentajien vähyys, jotta kehitysvammaiset työllistyisivät nykyistä enemmän. 

Helsingissä työvalmentajia on 13. Lähes kaikilla heidän asiakkaillaan on oppimisvaikeuksia. He ovat useimmiten käyneet peruskoulun mukautetusti ja suorittaneet erityisammattitutkinnon. He työllistyvät lähinnä kaupan alalle, siivoamaan, toimistotöihin tai kiinteistöhuoltoon.

Työvalmentajan työote: haastattelu

Hagiabdirizak eli Hagi työskentelee työvalmentajana Helsingin kaupungin palveluksessa, toimipaikkana Stadin osaamiskeskus, jossa asiakkaat ovat maahanmuuttajia, paljolti turvapaikanhakijoita. Hagi käyttää työssään suomen lisäksi somalia, arabiaa ja englantia.

Hagi on asunut vuodesta 1994 lähtien Suomessa. Lukion jälkeen hän opiskeli markkinointialaa, ja työkokemusta hänellä on muun muassa asiakaspalvelusta. Hän on sen jälkeen suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Tallinnan oikeustieteellisessä, ja niissä opinnoissa hän erikoistui ihmisoikeuksiin ja siirtymävaiheen oikeuteen. Opintojen ja työn aikana hän on vapaaehtoistyönä toiminut järjestöissä työvalmennustehtävissä.

Keskustelin Hagin kanssa hänen työpaikallaan. Kokoan työvalmennusasiat hänen omalla äänellään.

Miten sinusta tuli työvalmentaja?

Halusin kokemusta oikeustieteen opiskelujen jälkeen ja osaamiskeskuksessa oli paikka auki. Tein vastaavanlaista työtä vapaaehtoisena järjestöissä esimerkiksi Somaliliitossa. Siitä olin saanut kokemusta. Halusin saada lisää kokemusta työssä, jossa ei keksitä pyörää uudestaan vaan kehitetään palveluita, jotka vastaavat asiakkaan tilanteeseen ja tehostavat palveluita.

Mitä on työvalmennus?

Tavoitteena on tukea ja ohjata saavuttamaan asiakkaan päämäärä eli työpaikan saaminen. Osaamiskeskusmallissa on myös mahdollista hakea oppisopimuspaikkaa.

Työni on valmennusta ja ohjausta, joka perustuu voimavara- ja ratkaisukeskeiseen työhön. Aluksi on asiakkaan kartoitus, jossa tunnistetaan asiakkaan voimavarat ja kiinnostuksen kohteet. Kartoituksen perusteella suunnittelen asiakkaan kanssa, miten edetään. Asiakas on keskiössä ja työvalmentaja tuo asiantuntemusta reiteistä päämäärään.

Harjoittelemme työhakuprosessiin kuuluvia asioita kuten hakemusten tekoa, cv:n laatimista ja työhaastattelua. Tärkeää on motivointi. Moni asiakkaistamme on heikommassa asemassa verrattuna muihin työnhakijoihin joko kielitaidon puutteen tai työtaitojen puutteen vuoksi. Lannistumisen ehkäisy on osa työtäni.

Yhteistyötä teen osaamiskeskuksen opettajien, ohjaajien ja yrityskoordinaattorin ja TE-toimiston työntekijöiden kanssa. Osaamiskeskuksen osaamiskartoituksen jälkeen aloitan työskentelyn työvalmennusta tarvitsevan asiakkaan kanssa.

Osaamiskeskuksessa on tehty osaamiskartoitus pelinomaisesti. Kartoituspohja on painettu useille eri kielille.

Osaamiskartoituksen perusteella löydetään reitit asiakkaalle, esimerkiksi työelämävalmennustarve.

Osaamiskeskuksen palvelumalli on suunniteltu niin, että palvelut jatkuvat siihen asti, kun asiakas toimii itsenäisesti. Meillä on laskettu työvalmennuksen kestävän maksimissaan 90 tuntia. Alkuvaiheessa on tapaamisia, loppuvaiheessa enimmäkseen haastattelupreppausta ja yhteydenpitoa soittaen, tekstaillen ja viestein.

Millainen on työvalmentajan työote?

Asiakkaan puolesta ei tehdä asioita, vaan tehdään ne hänen kanssaan. Hänelle saadaan sellainen tunne, että prosessi on hänestä kiinni. Hänellä on välitavoitteita ja niitä tarkastelen hänen kanssaan tapaamisissa matkalla päämäärään, työhön. Asiakkaan kiinnostusta pidetään yllä ja hänelle annetaan valtaa.

Millaisia ominaisuuksia työvalmentaja tarvitsee?

Pitää olla asiakasohjaamistaitoja, ne ovat tärkeimmät. Ohjauksessa asiakkaan kanssa täytyy osata tunnistaa asiakkaan vahvuudet, koska ne eivät aina cv:ssä näy. Tarvitaan siis syvähaastattelutaitoja. Työvalmentaja on samalla tasolla asiakkaan kanssa ja saa asiakkaan luottamuksen.

Äärimmäisen tärkeää on myös kyky kehittää itseään ja taito tutkia työllisyystilannetta ja markkinatilannetta.

Millaisia ovat työn haasteet?

Monet asiakkaat ymmärtävät, että toimivat omistajina tässä prosessissa. Haasteena on etenkin se, jos asiakas ei ole perillä työmarkkinoista. Voi olla väärät käsitykset alan työllisyystilanteista ja työtehtävien vaatimuksista. Monille työhakemustoiminta on uutta kuten sähköiset hakupalvelut tai cv:n tekeminen.

Mitkä asiat työssä palkitsevat?

Esimerkiksi kun asiakas laittaa viestin haastattelun jälkeen työpaikasta tai hänelle on jäänyt hyvä fiilis haastattelusta. Asiakkaan itseluottamus on kasvanut.

Mitä työvalmentaja tekee?

Työvalmennus on osa kuntoutusta, jonka tavoitteena on työn avulla tapahtuva yksilön työkyvyn edistäminen, työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen sekä arjen toimintakyvyn parantaminen. Valmennus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työvalmentajaksi voi opiskella ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (ammatillinen erikoisammattitutkinto).

Työvalmentaja on vaikeasti työllistyvän henkilön tukena työnhaussa, työhaastatteluissa, työsopimuksiin liittyvissä asioissa ja työhön perehdyttämisessä. Työnhakija, työnantaja ja työvalmentaja sopivat yhdessä tarkoituksenmukaiset toimintatavat. Työvalmentaja voi käydä säännöllisesti työpaikalla. Tukikäynneillä arvioidaan työn sujuvuutta ja tuetaan siinä. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on työvalmentajia liittyen tuetun työllistymisen palveluihin. 

Teen tässä katsauksen työvalmennukseen esimerkein ja Autimisäätiön tietojen perusteella.

Esimerkkejä työvalmentajan työnkuvasta

Verneri-sivustolla on monipuolinen työvalmentajahaastattelu, joka konkretisoi työvalmentajan työnkuvaa. Haastateltava kuvaa selvästi sitä, miten asiakaskunnassa on tapahtunut muutoksia:

"Työnkuva ei ole varsinaisesti muuttunut kovinkaan paljoa, mutta asiakaskunta sen sijaan on. Ennen palvelimme vain kehitysvammaisia henkilöitä, mutta vuosien varrella mukaan on tullut yhä enemmän nuoria, joilla ei ole varsinaista kehitysvammadiagnoosia, vaan heillä on jonkin sortin oppimisvaikeuksia. He ovat käyneet mukautetun perus- ja ammattikoulun ja tarvitsevat tukea tai apua päästäkseen mukaan työelämään." 

Suomessa on ollut käynnissä monenlaisia työvalmentajahankkeita. Esimerkiksi työvalmentajat ovat olleet työskennelleet työpajoilla tai pitkäaikaistyöttömien tukena. Pitkäaikaistyöttömiä ovat työvalmentajan palvelut auttaneet työllistymisessä, ja työhön perehdyttäminen on lisännyt työllistyvän sitoutumista ja työllistymistä. 

Myös yksityisillä terveystoimijoilla voi olla työvalmentajia. Esimerkiksi Mehiläisen työvalmentaja liittyy ammatilliseen kuntoutukseen. Työvalmentaja tukee, kun asiakas ei voi terveydellisistä syistä jatkaa entisessä työssään. Hän tukee työkykyarvioinneissa ja jatkosuunnitelmissa. "Työntekijä hyötyy työterveyspalveluihin liittyvästä työvalmennuksesta, koska hän pystyy laatimaan konkreettisen ammatillisen jatkosuunnitelman saman asiantuntijan kanssa alusta loppuun." 

 Esimerkkinä Autismisäätiö

Autismisäätiöllä on henkilökohtaista työvalmennusta, johon tehdään yksilölliset tavoitteet. Tähtäimenä on työpaikka tai työharjoittelu, eli siis syrjäytymisen ehkäisy ja elämänlaadun parantaminen. Valmennus myös tukee työhön sitoutumista. Asiakkaita ovat autismin kirjoon kuuluvat ja muihin neuropsykiatrisen oireyhtymien henkilöt (ADHD, ADD, Tourette). Hakeutuminen tehdään TE-toimiston maksusitoumuksella.

Työvalmennus aloitetaan kartoituksella osaaminen, kokemus ja kiinnostus. Työvalmennukseen voi kuulua ammatinvalintaohjausta, työnhakuharjoittelua ja työelämätaitojen valmennusta. Lisäksi voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja, ajanhallintaa ja itseilmaisua. Toimintamuotona voi olla myös ryhmävalmennus, joka tukee ryhmässä toimimisen ja itsensä ilmaisun taitoja. 

Valmentajan tehtävä on saattaa asiakas työelämään. Valmentaja voi olla tukemassa myös työpaikalla. Koska valmennus on yksilöllistä, se voi kestää noin kuukaudesta vuoteen. Tapaamiset ovat yleensä viikoittaisia ja päättyvät, kun asiakas toimii työssä ilman tuen tarvetta.