Apuvälineet kehittyvät älylaitteiksi

Helsingin Sanomissa 19.4.2017 oli näyttävä juttu kehittyvän teknologian vaikutuksista näkövammaisten apuvälineisiin: "Älylaitteet näkevät sokean puolesta". Muutokset näkövammaisten elämään ennustetaan olevan suuria.

Esimerkiksi älylasien sovelluksia kehitetään koko ajan. Tekoäly ja kamerat helpottavat elämää: käyttäjä osoittaa sormella, kamera ottaa kuvan, tietokone muuttaa kuvatiedon sanoiksi ja puheeksi, jonka käyttäjä kuulee lasien sankojen luujohteisesta kuulokkeesta suoraan sisäkorvaan.  

Heikkonäköisille on jo laitteita, joissa lasit näyttävät muokattua videokuvaa. Laseja, joissa hyödynnetään lisättyä todellisuutta, kehitellään kiivaasti, ja niissä on sovelluksia, jotka sopivat myös heikkonäköisille, esimerkiksi virtuaalinäytöt pohjapiirroksista tai tv-ruutu seinällä sopivassa koossa.

VTT on kehittänyt näkötutkan, joka auttaa väistämään esteitä. Laite ilmoittaa, mitä on edessä, jotta kävelijä voi ennakoida ja estää törmäykset.

Nykyiset hipaisunäytöt voivat olla näkövammaisille vaikeita, mutta esimerkiksi kosketusnäyttöpuhelimissa on sovelluksia, joissa ääni ilmoittaa, mitä sovelluskuvaketta käyttäjä koskee, ja ääni lukee verkkotekstit. Omat viestit voi sanella. 

Tietokoneiden ruudunlukuohjelmat ovat olleet jo joitain vuosia käytössä, mutta ne eivät osaa tulkita kaikkia verkkosivurakenteita. Lisäksi asiat kerrotaan nykyisin paljolti linkein, värikoodein tai kuvin, mistä näkövammainen ei hyödy. Saavutettavuusdirektiivi toivottavasti pistää valtion ja kunnat mutta myös muut tahot selkiyttämään epäselvät verkkosivut.

Oppimisen apuvälineet. Opintokäyntiantia

Erilaisten Oppijoiden Liitto Ry ylläpitää apuvälinekeskusta Helsingin keskustassa. Liitossa on parikymmentä jäsenjärjestöä, uusimpia on kesällä perustettu Satakieliset eli

Monikieliset erilaiset oppijat ry (yksi palvelu on lukitestit S2-oppijoille – uusi tieto minulle).

Liiton toimintaa ja apuvälineitä esitteli Sanna Maijanen. Esille tuli kiinnostava ESR-hanke Taitotuunaajat, joka on juuri alkanut tavoitteena aikuisten perustaitojen vahvistaminen. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa oppisopimustoimiston kanssa. Lisäksi on käynnistynyt Oppi-va -hanke (Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvaatimuksiin), jonka tavoitteena on edistää työtehtävien suorittamista helpottavien apuvälineiden käyttöä työpaikoill. Lisäksi esille tuli Luksian Osallisena verkossa -digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -nettimateriaali, joka on monipuolinen ja siinä on hyvät linkit sovelluksiin ja ohjelmiin. 

Opintokäynti siis tarjosi uutuustietoja oppimisvaikeuskentältä. Lisäksi meidän kolmen opettajan pienryhmä sai tiiviin ja havainnollisen esittelyn apuvälineistä, lähinnä tietokonesovelluksista. Nettisivulla kerrotaan, että apuvälineitä on esimerkiksi

•          hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle
•          tekstin tuottamisen vaikeuksiin
•          lukemisen suuntaamiseen (estää riveillä hyppimiseen)
•          kirjoitusvirheisiin
•          matematiikkapulmiin
•          vieraiden kieltenoppimisongelmiin
•          keskittymisvaikeuksiin
•          motorisiin hankaluuksiin esimerkiksi suuntien hahmottamiseen.

Lukiviivaimia ja -kalvo.

Lukiopettajana monet lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet ovat tuttuja (lukikalvot, viivain, tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmien hyödyntäminen (marginaalien, kirjainkoon ja fontin muuttaminen, oikolukuohjelmat, tekstin kommentointimahdollisuudet, yhteiskirjoittaminen); muistiinpano-ohjelmiin sanelun avulla tekstin tuottaminen jne. Eniten kiinnostivat uudet tablettisovellukset.

Matematiikan apuvälineisiin olen myös aiemmin tutustunut, mutta uudet innovaatiot aina innostavat, tässäkin tietokoneohjelmat. Lähiaikoina olen nähnyt esimerkiksi, miten Wifi Smartpen toimii: kynä tallentaa sille suunnitellulle paperille kirjoitetut asiat ja ne voi siirtää ja lähettää opiskelijalle. Matematiikan apuvälineitä tässä tapaamisessa vain sivuttiin.

Matematiikan havainnollistamiseen

 Sanna Maijala keskittyi esittelyssään välineisiin, ohjelmiin, sovelluksiin ja peleihin. Keskustelimme myös siitä, että tietokonepohjaiset sovellukset kehittyvät nopeasti. Erilaisten oppijoiden liitolla on selkeitä esitteitä peleistä ja sovelluksista, mutta tosiasia on se, että jo puolen vuoden päästä printtimateriaalit ovat vanhentuneita. Tulevaisuudessa materiaalit todennäköisesti tehdään digitaalisesti, jotta päivittäminen on ajantasaista.

Seuraavassa on muistilista sovelluksista ja ohjelmista, joihin tutustuimme:

1.    Crome

Crome-selaimen laajennus Mercury Reader  siivoaa teksteistä ylimääräisen pois, laajennuksen saa ladattua helposti Cromessa hakusanalla. Sen jälkeen pitää hakea nettijuttu, jonka haluaa lukea ja sen jälkeen klikata oikean yläkulman Mercure Reader -symbolia. Teksti muuttuu helpoksi hahmottaa, koska kaikki ylimääräiset värit, kuvat, mainokset jne. poistuvat, fonttikoko on suuri ja taustaväri (vaaleanharmaa) helpottaa lukemista.

2. iPad

•       puhehaku (lisätään asetuksista)
•       Siri - Siriltä voi kysyä ja tehdä muistutukset, herätykset puhuen.
•       Muistiinpanot-sovellus: voi tehdä puhumalla muistiinpanot. Muistiinpanot voi kuunnella (maalattu alue).
•        Voice Dreame: voi perustaa oman äänikirjaston. Sovellus on maksullinen. Netissä voi hakea tekstin ja tallentaa sovellukseen. Sovelluksessa tehdään ääni-, alleviivaus- ja kielivalinnat.
•        Dracon Dictation: ilmainen sovellus, jossa voi puheen avulla tuottaa tekstiä.

3.    Google kääntäjä toimii myös iPadilla. Käännöksen voi hakea näppäimistöllä kirjoittamalla, käsin kirjoittamalla tai puhumalla.

4.    Äänikirjat kannattaa myös muistaa: celia.fi (ks. postaukseni Celiasta).

Matematiikan erityisopetustunneista – ja paljon muustakin

Olin 28.2. mukana maahanmuuttajien peruskouluun valmistavien ryhmien oppitunneilla (Omnia), kun Marja Huovila opetti matematiikkaa. Hän on ammatillinen erityisopettaja ja kouluttanut eri yhteyksissä matematiikan erityisopetuksesta. Sain toimia tunneilla mukana apuopettajana.

Marja kiteyttää kolmeen sanaan opetuksen periaatteet: konkretisointi, havaintovälineet ja aikaa. Näin niiden toteutuvan myös käytännössä. Marja kertoi toiminnastaan:

• On tärkeä hyödyntää kaikkia oppimiskanavia: auditiivisuus, visuaaliuus ja kinesteettsyys. On myös tärkeä myös käsitteet kirjoittaa ja sanoa. hahmottamista tukevat konkreettiset apuvälineet ovat tärkeitä.

Kuutio, neliö, sadasosa, kymmenesosa - näin voi konkretisoida.

Tunneilla harjoiteltiin muotoja ja niiden hahmottamista. Lisäksi aiheena olivat murtoluvut, desimaalit ja prosentit. Näitä asioita vasta alettiin harjoitella. Hitaaseen ja vähittäiseen lähestymiseen Marjalla oli ohjenuora omalta opettajaltaan:

• Joskus vain annetaan ajatus asiasta - siihen palataan myöhemmin.

Käsitteiden ymmärtämisen apuna konkreettisesti apuvälinen asioiden avaaminen selvästi auttoi. Myös toisto oli tärkeää ja henkilökohtainen ohjaus. 

Opiskelijat selvästi hakivat varmistusta ja palautetta. Kiersin Marjan lisäksi ohjaamassa tehtävien teossa, ja hyvin opiskeljat ottivat ohjausta vastaan kaikissa päivän opetusryhmissä.

Valmistavan koulutuksen opiskelijat on jaettu ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Olin  mukana kahdessa eritasoisessa ryhmässä. Periaate on kuitenkin sama: opetus on kielitietoista eli kaikki opettajat tukevat samalla suomen kielen oppimista. Näillä tunneilla se sujui luontevasti, sillä matematiikan käsitteet täytyi avata, toistaa ja konkretisoida monin tavoin. Mukana oli kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja konkertisoivat välineet. 

Muotoja: käsitteitä ja sanoja

Opetus kielitietoisen havainnolliseksi

Marja toivottaa jokaiselle omalla äidinkielellä hyvää huomenta tai päivää, henkilökohtainen ote ja kaikkien äidinkielien kunnioittaminen selvästi ilahdutti opiskelijoita. Se vaikuttaa työskentelyilmapiiriin positiivisti.

-       - - -

Marja on aiemmin opettanut ammatillisessa erityiskoulussa. Hän on opettanut esimerkiksi näkövammaisia ja kehitysvammaisia. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista oppijoista. Esimerkiksi keskittymisvaikeuksiset pystyvät harjoittelemaan laskuja, kun heillä on käsillä tekemistä, konkreettisia havaintovälineitä. Hahmottamisen tukena hän on pitänyt hyvinä  Allomaari-pelejä. 

Harjoitus muotojen hahmottamiseksi.

Hahmottamisharjoituksina Marja käyttää myös Feuersteinin tehtäviä. Niiden käyttöön on lupa, jos on käynyt metodin käyttöön kuuluvankoulutuksen. Instrumental Enrichment -menetelmä on ohjelma, jolla muokataan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Se on kehittänyt professori Reuven Feuerstein (1921-2014) työryhmineen. Harjoittein kehitetään ajattelutaitoja ja niiden siirtämiseen arjen toimintatapoihin. (Lyhyt kooste menetelmästä on esimerkiksi tässä ).

  

Näkövammaisten opetuksessa oli kaikessa otettava huomioon puheen konkretia. Marja kertoo:

• Ei voi sanoa” tää jaetaan tällä”, vaan tarkkaa kieltä. Apuvälinepalvelu teki pyydettäessä havaintovälineitä. Apuvälineet ovatkin näkövammaisten kanssa todella tärkeitä, niiden pitää olla sellaisia, että kosketusaistin avulla asia hahmottuu. Kehitin itsekin apuvälineitä, esimerkiksi kymmenjärjestelmän opetuksessa munakennot toimivat todella hyvin.
• Näkövammaisten opiskelijoiden kanssa asioiden sanottaminen on siis oleellista. Esimerkiksi verbit ”nähdä” ja ”katsoa” eivät ole pannassa. Niitä käytetään arkisesti siinä kuin sanotaan ”mennään kahville” vaikka luotaisiinkin vain vettä tai teetä.

Marjalle yhteistyö on A ja O. Yhdessä toteutettu opetus tarjoaa opiskelijoille vaihtelua ja lisää ohjausta. Marja on tottunut työskentelemään kouluavustajien kanssa ja hänen tunneillaan käy säännöllisesti auskultoijia:

• Sanon aina, että jos ei osaa jotain, pitää kysyä suoraan. Niin oppii, opetellaan yhdessä ja tehdään yhdessä.

P. S. Linkki lokakuiseen opintokäyntiini matematiikan erityisopetuksessa ja samanaikaisopetuksessa on tässä.

Näkövammaisten opetus ja ohjaus

Olen tutustunut erilaisiin lähteisiin, jossa käsitellään näkövammaisten opetusta. Olen hyödyntänyt monia nettisivuja (mm. Näkövammaisten liitto) ja kirjaa Näkökulmia näkövammaisten opetukseen (PS-kustannus 2006).

Valtaosa näkövammautuneista on vammautunut ennen kouluikää, mutta aina on kouluiässä, nuoruudessa ja aikuisässäkin vammautuneita. Näkövammoja on lisäksi monenlaisia:

Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0,3, ja sokeaksi jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.

Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Näkövammaiseksi ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö.

Heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä eri tavoin: ihminen ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä tai jäljellä olevan tarkan näön avulla ihminen kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöään. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä.

Täydellinen sokeus on harvinaista. Sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja. Toiminnallisesti sokeaksi määritellään henkilö silloin, kun hän on menettänyt mm. suuntausnäön vieraassa ympäristössä sekä lukunäön tavanomaisessa mielessä, mutta hän saattaa pystyä lukemaan erityisapuvälineiden kuten lukutelevision avulla.  

Valtaosa näkövammaisten opetusta koskeva materiaali liittyy lapsiin ja kouluikäisiin. Niitä tietysti voi soveltaa toisen asteen koulutuksen opiskelijoihin.

Esteettömyys on merkittävä tavoite. Siitä on NVL:n video Esteetömyyttä näkövammisille. 

Näkövammainen opetuksessa ja ohjauksessa

Peruskoulun jälkeen nuori voi hakea toisen asteen koulutukseen yhteishaussa tai erityisoppilaitoksiin erillishaussa. Peruskoulun jälkeiseen valmentavaan koulutukseen on oma erillishaku. Koulutus voi olla mahdollista järjestää Kelan ammatillisena kuntoutuksena. Koulutuskokeilu (Kela) on mahdollisuus selvittää, kiinnostaako ala.

Jos oppilaitos on sokeisiin ja heikkonäköisiin erikoistunut, opiskelijalla ei yleensä ole avustajaa. Jos opiskelija on sokeutunut lähiaikoina, hänellä voi olla avustaja. Jos näkövammainen opiskelija on integroituneena tavallisessa ryhmässä, on tärkeää avoimesti keskustella esimerkiksi apuvälineistä ja vamman vaikutuksista opiskeluun.

Tilojen esteettömyys ja valaistus ovat asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Opetusmateriaalien helppolukuisuus ja selkeys on tärkeää, samoin kaikkien laitteiden ja välineiden näkyvyys (liitutaulu, älytaulu, dokumenttikamera: kirjainten erottuminen taustasta). Ryhmäytymistä ja sosiaalisia suhteita tulee tukea, jotta kaikki ovat tasa-arvoisesti yhdessä eikä vamma erillistä opiskelijaa muista.

Hojksiin kirjataan esimerkiksi pedagoginen tuki  ja apuvälineet (avustaja tai liikkumistaidon ohjaus, materiaalit kuten pistekirjoitus, suurennettu fontti, lukutelevisio).

Opiskelija voi hakea avustajaa vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena apuna kotikuntasi sosiaalitoimesta. Uusein reittien liikkumaistaidon ohjausta voi myös hakea sosiaalitoimesta. Kelan kautta voi hakea apuvälineitä (kannettava tietokone, lukutelevisio jne.).

Sovellan Näkövammaisten liiton ohjeita nuoriin ja aikuisiin. Jos opiskelija on sokea, ohjaaja

-       tukee turvallisuuden tunnetta tutustua uusiin asioihin - uusi voi olla pelottavaa.

-       rohkaisee käsien käyttöön, esimerkiksi ”Käsi käden päällä” -menetelmällä käsillä tutkimisen ja liikkeiden opettaminen.

-       käyttää oppijan omaa kehoa suuntia, mittoja ja kokoja opettaessa

-       hyödyntää oppijan jäljellä olevaa näköä (kontrastit, suurennokset jne.)

-       hyödyntää monipuolisesti aisteja (koskea, haistaa, maistaa, kuunnella, koputtaa jne.)

-       antaa oppijan tehdä itse ja kokeilla

-       puhuu ja kertoo havainnollisesti, mitä tapahtuu ja mitä tehdään

-       tekee kuvien ääriviivat erottuviksi (esim. liimalla, joka jähmettyy kohoaviksi ääriviivoiksi)

-       jaksottaa opeteltavan asian pieniin osiin ja antaa aikaa harjoitella

-       hyödyntää ”auttavan ja aktiivisen käden” -menetelmää: toinen käsi pitää astiaa, sillä aikaan kun toinen käsi etsii tavaran ja laittaa sen astiaan.

Apuvälineet

Apuvälineet ovat keskeisiä näkövammaisten opetuksessa. Apuvälineitä voi hankkia Avris-liikkeestä. Opiskelua varten apuvälineet hankitaan Kelan kautta. 

Apuvälinevalikko on todella monipuolinen. Arkipäivää helpottavia tuotteita on kelloista ja vaaoista puhelimiin. Videossa Kosketellen näyttöä - älypuhelin näkövammaisen jokapäiväisessä käytössä näytetään hyvin, miten navigaattori, puhesyntetisaattori, pistenäyttö toimivat.  Myös iPhonen käytöstä on selkeä opetusvideo näkövammaisille ja heidän ohjaajilleen. Youtubesta löytää monia esimerkkejä apuvälinesitä ja niiden käytöstä.

Joskus pelkkä tietokone voi olla apuväline, jos näkövammaiselle riittää tavalliset mahdollisuudet muuttaa tekstikokoa ja taustan kirkkautta. On lisäksi monenlaisia suurentavia välineitä ja tekstiä puheeksi muuttavia välineitä. Tietokoneeseen saa tekstiskannauksen, suurennusohjelman, ruudunlukuohjelman (esimerkiksi Celian videossa), puhesyntetisaattorin, pistenäytön ja pistekirjoittimen.

Lukemisen lisäksi elektronisen suurennuslaitteen (lukutelevision) avulla voi kirjoittaa käsin tai tehdä muuta tarkkuutta vaativaa työtä. Joissakin malleissa on mahdollisuus käyttää taulukameraa, jolloin taululla tai valkokankaalla olevaa aineistoa voidaan katsella omalta näytöltä ja suurentaa ainesito sopivaksi. 

Pistekirjoitus lisää esimerkiksi opiskelussa saavutettavuutta, ja nykyisin on monia tietotekniikkasovelluksia, jotka helpottavat pistekirjoittamista (ks. artikkeli, jossa ammattikorkeakoulussa opiskeleva sokea opiskelija ruudunlukijaohjelman avulla voi lukea pistekirjoitusta, joka joissain tilanteissa sopii paremmin kuin puhe).

(Äänikirjoista ja äänikirjasto Celiasta julkaisen erillisen jutun.)

Apuvälineet ja ohjaus

Opiskeluun liittyy erityistarpeita, mm optiset apuvälineet, kohopöydät, erityisvalaisimet, äänikirjat, pistekirjat, kirjoituskone, liikkumisen suunnittelu, koulumatkojen järjestäminen, integraatio-opettaja ja lukiossa Näkövammaisten keskusliiton koulutussihteerin käynnit). Palvelujen saaminen on yleensä hidasta, joten palveluiden hakeminen pitää aloittaa heti, kun näössä on tapahtunut muutos.

Erityistaitojen ja apuvälineiden harjoittelu vaatii ohjausta ja aikaa äänite- ja pistemateriaalien ja erityisesti uusien, paljon harjoitusta vaativien laitteiden, kuten lukutelevision ja tietokoneiden käytön suunnittelussa ja käytössä.

Ohjauskieli

Ohjaajan pitää käyttää täsmällisiä ja tarkkoja ilmauksia. Kaikessa pitää muistaa sanallistaa asioita – siis ottaa huomioon näkörajoitteet ja hyödyntää kuuloaistia, esimerkiksi tervehtiä ei voi nyökkäämällä tai muuten käyttää visuaalista sanatonta viestintää.

Oma nimi pitää kertoa ja puhutella tuttua näkövammaista ihmistä nimeltä. Oma poistuminen pitää sanoa, havainnot sallistaa konkreettisesti: kellotaulu havainnollistaa suuntia esimerkiksi ruokalautasella perunat kello kuudessa, salaatti kello kolmessa jne.

Liikkumesessa perusohje on: näkövammaiselle ohjaaja tarjoaa kyynärvarren ja kulkee edellä.

NKL:n sivuilla on havainnollisia videoita arkipäivän kohtaamisiin.

Opiskelijan kokemus

Näkövammaisen yleisurheilijan kokemuksia opiskelusta on Youtube-videossa. Opettajien keskustelu opiskelijan kanssa hänen tarpeistaan on tärkeintä. 

Verkossa opiskelu auttaa näkövammaista, sillä tiedostojen muuttaminen saavutettavaksi onnistuu siellä melko hyvin. Avustajaa haastateltava on tarvinnut joissain sähköisissä lomakkeissa (ilmoittautumiset), muuten hän selviää apuvälineiden avulla.